Epäilyksistä eroon – Ohjelma 1 – The John Ankerberg Show

Epäilyksistä eroon – Ohjelma 1

KUULUTTAJA:…Aiheemme tänään: – Oletko epäilevä kristitty?  Miksi mielesi täyttyi epäilyillä uskoontulon jälkeen?  Miksi pohdit joka päivä, – oletko todella kristitty – ja oletko saanut syntisi anteeksi?  Pelkäät helvettiä ja epäilet taivaspaikkaasi. Miksi epäilet? Mitä neuvoja Raamattu antaa epäilijälle?  Voiko epäilystä päästä eroon?

Tänään Johnin vieraana on tri Gary Habermas.  Hän johtaa Libertyn yliopiston filosofian ja teologian tiedekuntaa Virginiassa.  Hän on kirjoittanut yli 21 kirjaa, – mm. kirjan epäilemisestä. Tervetuloa seuraamme.

*****

JOHN ANKERBERG…Tervetuloa.  Epäiletkö pelastumistasi ja suhdettasi Jumalaan?  Mietitkö vaikeina hetkinä, missä Jumala on? Joitakin epäilykset vaivaavat vuosia.  Oletko lähes luopunut toivosta kokea sitä, – mitä toiset kristityt kokevat koko ajan?  Lupaahan Raamattu Jumalan lapsille rauhan. Miksei sinulla ole sitä, vaikka todella haluaisit?

Epäilyksiä on erilaisia.  Tunnepuolen epäily on ehkä pahin ja tuhoisin kaikista.  Se ryöstää ilosi Kristuksessa. Se taakoittaa rukoilemista ja syyllistää.  Et jaksa viedä ongelmiasi Jumalalle. Ja jos käännyt Jumalan puoleen, – vastauksena tuntuu olevan hiljaisuus.

Tänään vieraanani on tri Gary Habermas.  Hän tuntee aiheen hyvin. Opiskellessaan hän oli itsekin skeptikko.  Hän väitteli tohtoriksi Michiganin yliopistosta. Opiskellessaan hän vakuuttui siitä, – että kristinuskon todisteet ovat vahvoja – ja tuli uskoon. Hänellä on asiantuntemusta puhua niille, – jotka älyllisistä syistä eivät tunnusta Jumalaa.  Habermasin uskoontulon jälkeen – hänen ihana vaimonsa kuoli nuorena syöpään. Gary kävi läpi laajan tunneryöpyn, – joka liittyi kuolemaan. Eikö Jumala vastaakaan kaikkiin rukouksiin nimessään?  Lopulta Gary kirjoitti

kaksi kirjaa epäilemisestä – auttaakseen ihmisiä varmistumaan pelastuksesta – ja voittamaan epäilykset.

Hienoa, että olet täällä tänään, Gary.  Aloitetaan vaikka siitä, – millaisia epäilyjä tapaamillasi ihmisillä on ollut.

GARY HABERMAS:…Aluksi annan yhden määritelmän.  Määrittelen epäilemisen epävarmuudeksi.  Se on epävarmuutta suhteessa Jumalaan. Erilaisia kysymyksiä liittyen Häneen tai itseemme.

Jotkut kysyvät, onko kristinusko totta.  Jotkut uskovat, että kristinusko on totta, – mutta pohtivat, ovatko kelvollisia kristityiksi.  Toiset taas pohtivat, miksi hyville käy pahoin – tai miksi heidän rukouksiaan ei kuulla.

Epäilykset voi jakaa kolmeen ryhmään.  Etenen tietyssä järjestyksessä, koska usein epäily etenee niin.  Tosiasioiden epäileminen on melko yksinkertainen juttu. Ei siksi, etteikö siihen sisälly oikeita kysymyksiä.  Tosiasioiden epäileminen on kuin selkeä murtuma verrattuna säröön. Tosiasioihin liittyvät

epäilykset hälvenevät faktoilla.  Minusta yksikään uskonto – ei ole faktoiltaan yhtä selkeä kuin kristinusko.  Epäilyihin tosiasioista vastataan tosiasioilla.

ANKERBERG…Kadun kasvatit ja nykyajan hajonneet perheet – eivät tiedä Jumalasta tai seurakunnista.  Heidän mielessään Jumala ei voisi olla etäisempi. He eivät voi käsittää, että Jumala on oikeasti olemassa.  He eivät näe siitä mitään todisteita. Se on osa älyllistä epäilemistä, – mutta jatka siitä, mihin jäit.

HABERMAS:…Toinen epäilemisen muoto on tunnetason epäily.  Se on yleisin ja kipein. Yhteistyössä psykologiystäväni kanssa – olemme testanneet ihmisiä – ja määritelleet heidän persoonallisuustyyppinsä.  Niiden perusteella voi ennustaa, millaisia epäilyjä ihmisellä on. Vastaamalla kysymyksiin voi päätellä oman epäilytyyppinsä. Testien perusteella arviolta 70% epäilijöistä on emotionaalisia.  Se on yleisintä ja raskainta. Siinä on eniten mutkia matkassa. Ihminen uskottelee sen pahemmaksi kuin se onkaan.

ANKERBERG…Kertoisitko tarkemmin.

HABERMAS:…Tosiasioita epäilevä kyselee tiukkoja kysymyksiä: – Onko Jeesus todella Jumalan Poika jne. Emotionaalinen epäily liittyy mielentilaan ja persoonallisuuteen.  Se voi pulpahtaa esiin vaikka rankan työpäivän jälkeen. Tai kun on reputtanut kokeen.  Tai kun lapsella on vaikeuksia. Tai kun joku kieltäytyy treffeistä. Silloin joutuu tunteiden valtaan.  Asiat eivät suju kuten haluaisi. Nukkumaan mennessä tulee ajatus: Entä jos joudun helvettiin?

Olen tutkinut epävirallisesti tuhansia ihmisiä.  Olen kysynyt, moniko on uskoontulonsa jälkeen miettinyt, – päätyykö sittenkin helvettiin.  Jopa 100% käsistä voi nousta.

Vastikään ryhmästäni 70-80% vastasi myöntävästi.  Se on mitä jos -epäilyä.  Ei ole syytä pelätä helvettiä, mutta ajattelee: Mitä jos sittenkin…

Sama kysymys voi olla fakta-pohjainen, – koska epäily liittyy enemmän siihen, miksi kuin mitä sanoo.  Voisin kysyä:  Mitä jos kristinusko on valetta?  John, haluatko kysyä tästä jotain?

– En, mutta mitä jos…

Onko mielessäsi jotain?

– Ei, mutta mitä jos…

Vaikka kysytään faktoja, mitä jos-kysymykset liittyvät tunteisiin. Epäileminen liittyy siis faktoihin – tai tunteisiin.  Voin haluta tietää, onko kristinusko totta, mutten vaadi faktoja. Tärkeintä on se, miltä tuntuu.  Tunnepuolen epäilijä kysyy: Mitä elämässäni tapahtuu?

ANKERBERG…Tunteista päästään teologiaan, – koska usko vaikuttaa tunteisiin.

HABERMAS:…Niin. Se, mitä vakuutat itsellesi, vaikuttaa tekoihin ja tunteisiin. Päivä voi sujua todella hienosti, kunnes joku kiilaa eteen liikenteessä.  Sillä sekunnilla toteaa: Aina käy näin. Taas paha päivä.  Yhtäkkiä tulee epäilyksiä.  Näin käy usein. Ja mistä on kyse? Tunteista.

ANKERBERG…Puhutaan vähän älyllisistä epäilyistä, – vaikka keskitymmekin epäilyyn tunnetasolla.  Millaisia nämä epäilyt yleensä ovat? Miten niistä pääsee?

HABERMAS:…Muuten, kolmas ryhmä on tietoinen epäileminen, mikä voi olla vaikeampaa.  Ihmisellä on vähän tunteita ja motivaatio hukassa.  Ei päämäärää, – hän on kahden vaiheilla tai jo luopumassa uskosta.

Mutta millaisia kysymyksiä on faktoja epäilevällä?  Vaikka tällaisia: – Olen kuullut, että Raamattu on Jumalan Sanaa, – mutta eivätkö uskonnot ole ihan samaa.  Haluaisin todisteita.

Henkilö saattaa tivata niitä.  Vastaus tosiasioiden epäilijälle saadaan faktoilla, – mutta niitä voi kysyä oikein tai väärin.  Kun mennään lähemmäs kristinuskon ydinoppeja, – ollaan niissä asioissa, joilla pitäisi olla merkitystä.  Silti monet kristityt esittävät epäilyksiä toissijaisista asioista. Olet tehnyt paljon ohjelmia aiheista, joista kristityt kiistelevät: – maapallon ikä, pelastusvarmuus, – ennen vai jälkeen 1000-vuotisen valtakunnan tai ahdistuksen ajan.  Joillain on voimakas näkemys, ja se on ihan ok. Silti monet myöntävät, – ettei kristitty ole kristitty tietyn “millenium-kantansa” vuoksi.

Tosiasioiden epäilijän vakuuttamiseksi tulee tietää – ja esittää faktat.  Lisäksi tulee tietää, mitä kysytään ja keskittyä pääasiaan. Paavali kehottaa olemaan tuomitsematta toista.  Hän tuo esiin yhden moraalisen ja toisen teologisen asian: – epäjumalille uhratun lihan ja jumalanpalveluspäivän.  Paavali ei tyrkytä yhtä ainoaa vaihtoehtoa, vaan sanoo: – Joka syö, syö Herran kunniaksi. Joka ei syö, on Herran kunniaksi syömättä.  Joka valikoi päivän, valikoi sen Herralle. Joka ei valikoi, tekee niin Herralle.  Joka asiaa maailmassa ei tarvitse ratkaista.  Kysymyksiä saa olla. Maailma on monimutkainen.  Kristittyjen erimielisyys ei johdu Raamatusta, vaan siitä, että olemme ihmisiä.

Epäilyt johtuvat omasta rajallisuudestamme ja synnistä – eikä Raamatun epäselvyydestä.  Jos keskitytään pääasioihin ja -oppeihin, kristinusko on melko selkeää. Siksi kristityt kiistelevät hyvin vähän tärkeimmistä opeista.

ANKERBERG…Yksi epäilijöiden yleinen toteamus on: – Jumala on rakkaus, muttei minun kohdallani.  He kokevat, etteivät ole valittuja siihen.  Tämä ongelma heijastuu myös siihen, – uskovatko he Jumalan lupauksiin.  Asia on kiistelty, mutta mikä on neuvosi.

HABERMAS:…Kyse ei ole niinkään siitä, mitä nämä ihmiset epäilevät, – vaan mistä näkökulmasta.  Jos he kysyvät kantaani vaikka ihmisen vapaasta tahdosta, – vastaan arkisesti: – Kuka kuoli ja jätti minut pomoksi?  Voin opettaa teologiaa tai filosofiaa, mutten voi antaa lopullista selitystä.  Myöskään pelastuminen ei riipu siitä, – korostaako Jumalan vai ihmisen vapaata tahtoa.  Piirakan voi leikata erilaisiin osiin. En haluaisi vastata antamalla vaikutelman, – että selityksiä on vain yksi.  Sitten voi mennä sekaisin kristittyjen erilaisista kannoista. Ydinasia on, miten asian ymmärtää. Jos sanoo: – Voin olla valittu, mutta mitä jos en olekaan?  Joudunko helvettiin?  Entä jos en sanonut oikeita sanoja?  Tällaiset epäilyt liittyvät usein faktoihin, – mutta vaativat tunnetason vastauksia.

Jos menee lääkärille, moni asia voi olla kipeä.  Korvaan sattuu, kurkku on kipeä ja muitakin tuntemuksia on.  Lääkäri voi hoitaa yhtä tai kahta asiaa kerrallaan.  Hän hoitaa keskeisintä, pahinta tai kivuliainta oireiden aiheuttajaa.

Myöskään epäily ei useinkaan ole yhdenlaista.  Olemme ihmisinä kokonaisuuksia ja kysymyksiä herää sieltä täältä.  Silti kuuntelevan ihmisen on tehtävä päätös. Epäily on pääosin emotionaalinen.  Ennen vastausta mietitään, miksi kysyt.  Hoidetaan kuntoon asia, joka pahoitti mielesi.  Epäilyksiä on helpompi käsitellä, kun ajattelee selkeästi.

ANKERBERG…Raamatun mukaan Jumala antoi Poikansa kaikkien puolesta.  Sen perusteella Jumala rakastaa kaikkia. Ihmiset miettivät myös, ovatko liian syntisiä.  He sanovat: Habermas, et ole tehnyt mitään tosi pahaa.  Tietäisitpä minun syntilistani.  Vaikka Jumala on rakkaus, – miten ihmisen saa ymmärtämään, – että Jumala rakastaa sitäkin, joka on mokannut pahasti?

HABERMAS:…Raamattu puhuu kaikista ihmisistä Jumalan lapsina – luomistyön perusteella.  Joh. 1:12:n mukaan: – Kaikille, jotka ottivat hänet vastaan,  hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi.  Toinen taso on siis tämä itse valittu lapsen asema.  Minusta synti ei tässä ole olennaista, – koska Jumala ei erottele ihmisiä synnin pahuuden mukaan.  Kristinusko ei ole tekoja. Kaikki ovat syntiä tehneet ja Jumalan kirkkautta vailla.  Minusta Raamattu antaa ymmärtää, että Jumalan lapsen aseman valinneelle, – joka hyväksyy Jeesuksen ristintyön ja ylösnousemuksen, – synnin määrällä ei ole merkitystä.  Synti on syntiä. Synti ansaitsee tuomion.

Vaikka syntimme ovat erilaisia, – silti Jeesus kuoli kaikkien syntien puolesta.  Synnin määrä ei merkitse, vaan Jeesuksen ristintyö.

ANKERBERG…Tällainen ihminen lienee taas tunnepuolen epäilijä.  Tosiasiat eivät ole vakuuttaneet hänen tunteitaan, – koska taustalla on niin paljon syntiä, – että ihminen epäilee Jumalan hyväksyntää.  Hänelle voi puhua järjen tasolla, – mutta miten saada hänet uskomaan tunnetasolla?

HABERMAS:…Kannatan ns. kognitiivista teoriaa.  Ajatusten ja myöhemmin tekojen pitää alistua totuuteen.  Jos ihminen vakuuttaa itselleen jotain, – vaikka valettakin, hän uskoo asiaan.  Hänen tunteensa reagoivat sen mukaisesti. Yksinkertainen esimerkki: – Joskus maanantait ottavat koville.  Hoemme mielessämme: Maanantait ovat kauheita.  Mutta mitä jos kauheana maanantaina muistaakin, – että iltayhdeksältä alkaa futismatsi?  Vaikka oli vakuutellut maanantain kauheutta, – nyt tuntuukin, että jaksaa mitä vaan yhdeksään asti.

Mitä tästä voi oppia?  Yhtäkkiä mieli piristyy.  Futisottelun muistaminen muutti kaiken.  Ajatuksemme määräävät tunteemme. Sananlaskut 15:15: – Hyvä mieli on kuin alituiset pidot.  Hienosti sanottu.  Kuka ei pitäisi juhlasta ystävien kanssa?  Hyvä mieli asuu sellaisessa ympäristössä. Ei siksi, että tapahtuu hienoja asioita ja olen hieno ihminen.  Se, mitä sanot itsellesi, merkitsee.  Pahat ajatukset ruokkivat pahaa oloa.  Myönteiset ajatukset lisäävät hyvää oloa.  Ne muuttavat tunteemme hetkessä. Tästä on kyse tunnetason epäilyissä.

ANKERBERG…Voisitko antaa esimerkkejä.  Kirjassasi kerroit epäilevistä kristityistä.

HABERMAS:…Raamatusta löytyy paras esimerkki, Job.  Emme useinkaan lue niitä Jobin lukuja, joissa hän puhuu kärkevästi.  Hän kehottaa mm. Jumalaa häipymään, että saisi vähän levätä. Se on ehkä ok Jobin suusta, – mutta entä uskon sankareiden.  Monet pitävät Aabrahamia sellaisena. Häntä kielletään ottamasta sukulaisia mukaan, mutta hän ottaa Lootin. Hän kyselee Jumalalta vahvistusta asioille.  Hän valehtelee Saarasta – mm. siksi, että pelkää henkensä puolesta. Mutta eihän Aabrahamille ollut syntynyt Jumalan lupaamaa poikaa – ja hän jo epäilee. Lempikohtani on 1. Moos. 17, jossa Jumala sanoo, – että Aabrahamista tulee kansojen paljouden isä – ja tämä uskon sankari nauraa.

Entä Daavid?  Hänen puutteensa ovat hyvin tiedossamme.  Daavid ei ollut täydellinen. Hän pyysi: Anna jälleen pelastuksen riemu.  Silti Daavid oli Jumalan mieleen.

Ut:ssa Johannes on vankilassa.  Hän lähettää opetuslapsia kysymään Jeesukselta kahta asiaa.  Oletko sinä se tuleva, vai pitääkö meidän toista odottaman?  Jo ensimmäinen kysymys on paha.  Oletko sinä se oikea vai uskonko vaikka Krishna-jumalaan?

Jeesus ei käske Johannesta hyppäämään järveen, vaan kehottaa – kertomaan hänelle teoistaan.  Jeesus paransi ja herätti kuolleista. Kun opetuslapset lähtivät, Jeesus kysyi, – mitä ihmiset odottivat näkevänsä autiomaassa.  Jeesus sanoi, että Johannes on suurin naisesta syntyneistä. Uskomatonta, että Jeesus sanoi epäilevästä Johanneksesta näin.

Paavalilla oli piikki lihassa, – Jeremia oli “itkevä profeetta”.  Nykyään häntä sanottaisiin kai masentuneeksi. Hän kärsi ja kyseli Jumalalta, miksi.  Raamatussa on paljon vastaavia kohtia. Niiden ei uskota koskettavan ihmisiä. Minusta kohdat puhuvat ihmisyydestä ja rajallisuudesta – sekä syntisyydestä.  Siksi epäilemme.

ANKERBERG…Tähän palataan ensi viikolla.  Voitko lopuksi vakuuttaa, että epäilyistä voi päästä.

HABERMAS:…Aivan varmasti.  Minulta siihen meni kymmenisen vuotta.  Epäilyni olivat kaikkia kolmea laatua. Enkä ole ainoa tällainen tapaus.  Epäilemiseen liittyy paljon yllättäviä haasteita. Olen tavannut todella paljon ihmisiä, jotka kertovat: – Olen ollut pastoreiden ja professoreiden vastaanotoilla – ja toivon todella, että voit auttaa. e heittävät minulle haasteen.  Parin viikon kuluttua he sanovat: Olipa helppoa. Miksen tehnyt näin aiemmin?  Asia voi tuntua hankalalta, mutta ratkaisu on usein helppo.

ANKERBERG…Ensi kerralla jatketaan ja aiheemme on epäilyihin liittyvät myytit.  Keskitymme vielä tunnetason epäilyihin – ja lopuksi siirrytään tietoisiin epäilyihin.

 

*****

Lisätietoja ja katsomaan lisää TV-ohjelmia voit ladata ilmaisen APP: n John Ankerberg -näyttelystä.

Rukoilemaan hyväksymään Jeesuksen Kristuksen henkilökohtaisena Vapahtajasiasi, käy www.jawhow.org

Copyright 2015 ATRI

Jeesus-elokuva

Kuinka tulla uskoon?

Ääniraamattu