Epäilyksistä eroon – Ohjelma 4

KUULUTTAJA:…Aiheemme tänään: – Oletko epäilevä kristitty?  Miksi mielesi täyttyi epäilyillä uskoontulon jälkeen?  Miksi pohdit joka päivä, – oletko todella kristitty – ja onko Jumala antanut syntisi anteeksi?  Pelkäät päätyväsi helvettiin ja epäilet taivaspaikkaasi. Miksi epäilet? Mitä neuvoja Raamattu antaa epäilijälle?  Voiko epäilyistä päästä eroon?

Tänään Johnin vieraana on tri Gary Habermas.  Hän johtaa Libertyn yliopiston filosofian ja teologian tiedekuntaa Virginiassa.  Hän on kirjoittanut yli 21 kirjaa, – mm. kirjan epäilemisestä. Tervetuloa seuraamme.

*****

JOHN ANKERBERG…

Tervetuloa.  Oletko kristitty, joka epäilee pelastumistaan?  Vaikeina hetkinä mietit, missä Jumala on. Joitakin epäilykset vaivaavat vuosia.  Ehkä olet lähes luopunut toivosta kokea sitä, – mitä toiset kristityt kokevat koko ajan.  Lupaahan Raamattu Jumalan lapsille rauhan ja varmuuden. Miksei sinulla ole sitä, vaikka todella haluaisit?

On tärkeää huomata, että epäilyksiä on erilaisia.  Tunnepuolen epäily on ehkä pahin ja tuhoisin kaikista.  Se ryöstää ilosi Kristuksessa. Se taakoittaa ylistystä ja syyllistää.  Et jaksa viedä ongelmiasi Jumalalle. Ja jos käännyt Jumalan puoleen, – vastauksena tuntuu olevan hiljaisuus.

Tänään vieraanani on tri Gary Habermas.  Hän tuntee aiheen hyvin. Kirjassasi olet varoittanut tietoisesta epäilemisestä.  Ihminen tahtoo epäillä. Mitä se on?

GARY HABERMAS:…Tietoista epäilyä esiintyy hyvin erilaisissa muodoissa.  Ihmisellä voi olla heikko usko. Yritän, mutta uskoni ei vahvistu.  Tai: Motivaationi on kadonnut.  Vakavimmissa tapauksissa Os Guinness kehottaa varoittamaan henkilöä.  Tällaisia tapauksia on valitettavan usein. Ihminen on ollut uskossa kymmeniä vuosia.  Vähitellen pikkuasiat murentavat uskoa. Seurakunta jää, hartaushetket loppuvat. He alkavat vetäytyä ja sanovat: – Alkuaikojen uskon paloni on kadonnut.  Alussa puhuinkin eri tavalla. Enää niin ei ole.  Olenkohan edes ollut uskossa? En välitä siitä enää.  Ilman uskon paloa en halua jatkaa.

On erotettava apua pyytävä, joka haluaa varmistua Jumalan läsnäolosta, – ja se, joka ei oikeasti halua apua.  Olen aika rento ihminen, mutta kun aistin, että nyt on varoitettava, – menen ystävän viereen ja teen niin.

Ratkaisu tunne-epäilyihin on motivointi.  Asiaan on puututtava ajoissa kuten syöpään.  Miten motivoida, jos toinen ei halua sitä? Tätä voisi verrata nuotion hiillosten kohentamiseen.  Niin kuin vaimo vinkkaa miestään tekemään. Jos hiillos sammuu, se tuskin syttyy enää. Ihmistä tulee herätellä, kun hän on vielä prosessissa.  Kerron pikku tarinan. Se painottaa motivaation tärkeyttä kuten Raamattu. Yksi opiskelija totesi minulle: – Olen menettänyt uskoni enkä välitä asiasta.  Miten suoritan kurssini?

Ehdotin esitystä motivaatiosta. Hän oli teologian opiskelija ja osasi kreikkaa ja hepreaa. Hän tutki aihetta ja sanoi: – Jumalan keinot motivoida ovat: – positiivinen eli taivas ja negatiivinen eli helvetti.   Hän oli paneutunut asiaan hyvin.  Tutkimus sytytti hänet uudelleen.

Aiemmin hän eli synnissä välinpitämättömänä.  Raamatun mukaan Jumala on pannut iankaikkisuuden sydämiimme (Saar. 3:11).  Se koskee kaikkia. Jumala on myös suunnitellut ja rakentanut uskoville kaupungin (Hepr. 11:10).  Kaipaamme tuohon kaupunkiin.

Ikuisuus on tässä ydinasia.  Tunne-epäilijä ikävöi sinne. Tietoinen epäilijä ei aina syty siitä.  Hänet pitää saada kaipaamaan ikuisuutta – ja ymmärtämään sen tärkeys.

Nyt joku varmaan miettii pelastusvarmuutta, johon en viittaa. Monet pitäisivät tällaisia epäilijöitä kadotettuina.  Kalvinisti sanoisi, etteivät he ole koskaan pelastuneet. Kummatkin pitäisivät helvettiä heidän paikkanaan.

Tila on vakava eikä lapsuuden ratkaisuihin voi vedota.  Jos ei seuraa Kristusta nyt, tilanne on vakava. Ratkaisukeinoja on useita.  Minusta paras on hiillosten sekoittaminen.

ANKERBERG…Monet tunnistavat nyt itsensä ja miettivät, mitä se tarkoittaa.

HABERMAS:…Ajattelen tätä asiaa hyvin maanläheisesti.  Kun ihmiseltä kysyy lempijaetta Raamatusta, – miten hän valitsee jakeen?  Tykkään Psalmista 23.  “Herra on paimeneni” on ihana.  Ei minulta mitään puutu.  Hän vie minut vihreille niityille.  Korostetaan rauhaa ja Jumalan huolenpitoa.  Joku toinen sanoo: – Tykkään Psalmista 91.  Edesmennyt vaimoni piti siitä.  Joka Korkeimman suojassa istuu ja Kaikkivaltiaan varjossa yöpyy…

Kolmas valitsee toisin.  Minusta kiehtovimmat asiat taivaasta ovat ne, joita Raamattu ei kerro.  Yritän tässä kertoa, – että taivas on syvimpien unelmiemme täyttymys. Unelmat liittyvät vaikkapa kauneuteen, jota kaikki kaipaavat.  VT:ssä Eeden oli kauneuden tyyssija. Septuagintassa sen nimi on kreikaksi paradeisos. Ilmestyskirjassa taivasta kutsutaan myös nimellä paradeisos.

Kaipaamme rauhaa – Herra on paimeneni, ei minulta mitään puutu.  Jeesus on paimen ja me lampaita.  Hänessä löydämme laitumen.

Ilmestyskirja 5:ssä Jeesus on Karitsa valtaistuimen äärellä.  Luvussa 7 Karitsasta tulee paimenemme. Me olemme lampaita, joiden kyyneleet pyyhitään.  Ajatus rauhasta täyttyy taivaassa.

Psalmissa 91 Jumala on turvapaikka, linna ja kotka.  Jeesus sanoi: Jerusalem!… Miten… olenkaan tahtonut koota lapsesi, – kuin kanaemo poikaset siipiensä suojaan! Mutta ette tahtoneet tulla.

Ilmestyskirjassa Jumala on linna.

Haluan sanoa, että sydämen hiillosta koskettavat eniten – kauneus, rauha, lepo, yhteys.  Ne tulevat ilmi myös Karitsan hääaterialla, kiitosaterialla. Jeesuksen mukaan monet aterioitsevat Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa taivaassa. Karitsan hääateria on mainittu Ilm. 19:ssa.

Jumala ei kerro kaikkea ikuisuudesta.  Hän kohentaa sydänten hiilloksia kertomalla – rauhasta, kauneudesta ja yhteydestä. Meille tulee tunne: Oi, tuota minullekin.

Lisään tähän oppimisen.  Uskon, että voimme taivaassakin oppia ja kasvaa.  Jumala jakaa runsasta armoaan tulevina maailmanaikoina (Ef. 2:7).  Uskon, että jatkamme oppimista.

Elämme, tutkimme ja opimme.  Nyt näemme kuin kuvastimessa,…mutta silloin kasvoista kasvoihin.  Tietoista epäilijää varten annan pari ehdotusta.  Ryhdy toimiin, kun hiillos vielä palaa. Opeta heille positiivista ja negatiivista vahvistusta.  Puhu heille taivaasta ja tuomion vaaroista. Yritä saada heidät heräämään.

Hyvin usein tietoinen epäily johtuu synnistä.  Ei ole kiva sanoa tätä, – mutta minusta USA:ssa on väärä näkemys synnistä.  Se on tällainen. Teen syntiä vähän aikaa, pesen käteni, pyydän anteeksi ja siinä se.  Synti jättää jälkensä. Kun tekee syntiä, tekee uudestaankin helpommin.

Valitsee synnin Herran sijaan.  Olen samaa mieltä kuin J. Piper.  Paras syy olla tekemättä syntiä ei ole:  “Et saa tehdä syntiä!”, – vaan koska rakastaa jotain muuta enemmän.  Miksi olen uskollinen vaimolleni? Koska rakastan häntä enemmän kuin mitään muuta maan päällä.  Jos haluaa taivaaseen enemmän kuin mitään muuta, taistelu syntiä vastaan loppuu. Jos valitsee Jumalan eikä syntiä, taivaan eikä helvettiä, – uskollisen palvelijan tuomion sijaan, on oikealla tiellä.

Paras olisi sekoittaa hiillosta, kun hiilet ovat tulikuumia – ja kuumentaa niitä koko ajan.  Ihmiset kärsivät oikeasti tässä maailmassa. Jokaisen tulee ylläpitää oman sydämensä hiillosta. Muuten on vaarassa.  Joka luulee seisovansa, katsokoon, ettei kaadu.

ANKERBERG…Oletetaan, että katsoja tunnistaa itsensä kuvauksestasi.

Hänen uskon hiilloksensa hiipuu.  Hän haluaa tietää, mitä voisi heti tehdä.

HABERMAS:…Ohjelmissamme olemme painottaneet, että epäilykset voitetaan muuttamalla ajatuksia.  Synnin tekemistä edeltävät syntiset ajatukset. Jos voittaa ne, ei tee syntiä. Kun uskon hiillos hiipuu, kysy: – Haluanko taivaan vai helvetin?  Voiton vai pettymyksen?  Mikä on universumin valtavin asia?  Itselleni taivas on olemista Jumalan ja rakkaiden kristittyjen kanssa ikuisesti.  Kun puhunkin tästä, mieleeni tulee, kuinka ihanaa se on.  Etenkin rakkaiden kanssa.  Mitä vanhemmaksi tulen, sitä paremmalta taivas näyttää.  Siellä koen yhteyttä rakkaisiini.  Näitä asioita tulisi miettiä päivittäin.

C.S. Lewis sanoi kirjassaan: – Jonain päivinä ajattelen liikaa taivasta.  Mutta useammin ajattelen sitä liian harvoin.  Se, mitä kaipaan, valtaa ajatukseni ja on iloni.  Kun pitää taivaan etusijalla ajatuksissa, on iloinen ja sopeutuvainen.

Jos kristityt ymmärtäisivät, että se, mitä tekee Kristuksen kanssa uskoon tultuaan, – määrää, miten paljon nauttii ikuisuudesta, he olisivat sitoutuneempia.  Sekoita hiillosta, kun se vielä hehkuu sen sijaan, että sytytät sitä sammuneena.

ANKERBERG…Armosta vai tekojen mukaan? Mitä sanot tähän?

HABERMAS:…On armoa päästä valtakuntaan.  Efesolaiskirje 2:8-9 on hieno: – Armosta olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta… Jakeessa 10 lisätään, että olemme Jumalan tekoa ja luodut hyviä töitä varten.  Tämä Raamatun kohta vastaa minusta parhaiten Paavalin ja Jaakobin väliseen kiistaan.  Pelastumme armosta hyviä tekoja varten. Siksi pelastuksen jälkeiset teot vaikuttavat ikuisuudesta nauttimiseen.

Jeesus kehottaa kokoamaan aarteita taivaaseen, – jossa koi, ruoste ja varkaat eivät vaivaa.  Aarre on siellä, missä sydän. Se on kaiken ydin.

Itsekäs kehuskelee omaisuudellaan, mutta kristityn toivo ei perustu sellaiseen.  Taivasta varten tärkeää on alttius palvella, nauttia elämästä ja osata jakaa toisten kanssa.  Saamme armosta tehdä Kristukselle, jolta saamme voitelun. Joku saa hallita 10 kaupunkia, joku viittä ja joku yhtä.  Kullekin uskollisuuden mukaan. Tulisi nähdä asiat pitkällä tähtäyksellä. Amerikassa teemme työtä 40 vuotta ollaksemme eläkkeellä ehkä 7-8 vuotta. Jos kristityn teot pelastuksen jälkeen vaikuttavat ikuisuudessa, – mitä olet tehnyt sen hyväksi?

ANKERBERG…Kun aloit oppia Kristuksesta, tajusit, että on maksettava hinta.  Maksoit ja maksoit sitä. Tuntuiko joskus, että ei enää… Joku katsojista saattaa kipuilla uskonsa kanssa – eikä jaksaisi enää.  Hän haluaisi neuvoja.

HABERMAS:…Mitä he toistavat itselleen? – Kerro sinä.  Niille, jotka kärsivät vaikeuksista, haluan muistuttaa, – että on erotettava tapahtumat ja se, miten niitä tulkitsemme.  Jos ihminen sanoo: Olen lamaantunut – tai: Kärsin tuskista, – valtaosin tämä johtuu siitä, –

mitä hän itse kertoo itselleen asioista.  Jos sanot: Olen lamaantunut, niin varmasti oletkin.  Todellisuutta ei voi muuttaa, mutta suhtautumista siihen voi.  En ole psykologi, mutta tämä on Raamatun teologiaa.

Pastoraalisia ohjeita.  Jos ihminen sanoo: Olen lamaantunut, hän paljastaa ajatuksensa.

Häntä pitää kehottaa muuttamaan niitä.  Sanoilla on merkitystä. Siksi jaksaa odottaa iltaan futismatsia, – jolloin antaa itselleen luvan romahtaa.

ANKERBERG…Jotkut kertovat: – Rukoilin Jeesuksen nimessä.  Pyysin asiaa kauan.  Elin oikein.  En saanut vastausta.

HABERMAS:…Lupasiko Jumala jotain?  Raamatussa kehotetaan anomaan Jeesuksen nimessä ja Hän vastaa.  Johanneksen luvuissa 14-16 on eniten tällaisia jakeita. Puhutaan mm. pyytämisestä, niin että ilo on täydellinen.  Minusta kulttuuriperintömme vaikuttaa jakeiden tulkintaan. Ajattelemme länsimaisesti. Sen mukaan halutaan saada. Se on paina nappia– ja pikaruokayhteiskunta. Idän orjat lauloivat negrospirituaaleja, kuten Swing Lo, Sweet Chariot.  Pyysivät apua selvitäkseen päivästä.

Rupesin tutkimaan Raamattua tältä kannalta.  Kun kristitty on UT:ssa vaikeuksissa ja Jumala voisi auttaa, – Jumala jättää hänet useammin kuin auttaa pois tilanteesta.  Eikö tulkintamme siis ole väärä?

Tutkin vielä jakeita lupausten yhteydessä.  Kun Johannes 14-16:ssa puhutaan saamisesta, – muistutetaan vähän myöhemmin vainoista.  Mitä tarkoitetaan?

Joh. 14-16:ssa puhutaan kolmesti, että voi saada, mitä rukoilee.  Kolmesti varoitetaan kärsimyksestä maailmassa. Joh. 17:ssa Jeesus sanoo: –En rukoile, että ottaisit heidät pois maailmasta, -vaan että varjelisit pahasta.  Bingo! Siitä saadaan oikea tulkinta.  Olemme vihaisia Jumalalle, kun Hän ei “ota pahaa meiltä pois”.  Joskus Hän armossaan tekee niin. Useimmiten Hän ohjaa läpi. Minusta se on Raamatun lupaus.  Vihastumme Jumalalle vääristä syistä. Hän ei luvannut poistaa pahaa.

ANKERBERG…Miten sitten voi rukoilla Jeesuksen nimessä?  Joku rukoilee työtä eikä saa. Rukoilee parantumista ja saa sydänkohtauksen.  Miten voi rukoilla ja uskoa näihin jakeisiin?

HABERMAS:…Pari kommenttia.  Ensinnäkin, rukous on aina ehdollinen. Jotkut ehdoista lankeavat meille.  Herra ei kuule sitä, jolla on vääryys sydämessään. Tulee olla kuuliainen eikä lähestyä Jumalaa vain tarpeineen.  Lisäksi on rukoiltava Jeesuksen tahdon mukaan. Tuo oli jo tosi vaikeaa. En tiedä, mitä Jumala haluaa ja mitä ei.  Rukousmallina voisi olla Getsemanen puutarhan malli. Jeesus odotti kuolemaansa. Hän tiesi, miksi oli tullut ja sanoi: –Älköön toteutuko minun tahtoni, vaan sinun.  Niin tai näin, Jeesus nöyrtyy Isän tahtoon.

Joku saattaa miettiä, miksi rukoilla.  Kyllä Jumala myös pelastaa tilanteista.  Hän ei lupaa tehdä sitä aina. Useimmiten Hän auttaa läpi, vaikka UT:ssa on kumpiakin tapauksia.  Voi rukoilla vaikeuksista pääsemistä.

Voi myös rukoilla armoa päästä niiden läpi, että voi kasvaa – ja ettei hiillos sammu ja pysyy oikealla tiellä.  Paavali puhui hyvän kilvoituksen päättämisestä – sekä Kristuksen ja Hänen ylösnousemisensa voiman tuntemisesta. Paavalin päämääränä oli kulkea oikea tie loppuun.  Se on uskovan rukous. Jos Jumala pelastaa pahasta, ylistys Hänelle. Jos Hän auttaa siitä läpi, – senkin voi kestää pystypäin, ylistäen Jumalaa, – kasvuun pyrkien ja hiillosta ylläpitäen.  Sadan vuoden päästä asialla ei ole merkitystä.

Jos keskittyy asioihin, joilla on merkitystä 100 vuoden päästä, – se muokkaa käyttäytymistä.

Jotkut sanovat, ettei mitään saa mukaansa.  Se pätee vain materiaan. Mukaan voi ottaa ihmisiä.  Ihmiselämän muutos säilyy yli sata vuotta. Tästä on kokemusta.  Jouduin katsomaan rakkaan vaimoni kuolemaa. En sano tätä, että minua pidettäisiin suurena pyhänä.  Herra auttoi minut läpi vaikeiden aikojen. Minua herkistää ajatus siitä, – että hän on taivaassa. Haluan olla hänen kanssaan.  Miksi mokaisin täällä?

Mitä vanhemmaksi tulen, – sitä enemmän haluan päästä taivaaseen rakkaitteni luo.  Taivaassa ollaan Jumalan ja rakkaiden kanssa ikuisesti. Kannattaa ponnistella eteenpäin. Jumala ei luvannut varjella kaikelta.

ANKERBERG…Mitä Pyhä Henki kehottaa sinua sanomaan katsojille vielä lopuksi?

HABERMAS:…Minusta tässä kaikkein tärkein asia on, – etteivät ongelmat johdu ensisijaisesti siitä, mitä meille tapahtuu, – millainen on menneisyytemme tms.  Ongelmat johtuvat pääosin siitä, miten reagoimme asioihin. Raamatussa toistuva vapauttava ajatus on, – että vaikka emme voi muuttaa olosuhteita, – voimme muuttaa ajatuksiamme niistä.  Jos ihminen toteaa: Et tajua, mitä joudun kokemaan, – hän ei ymmärrä asian ydintä.  Ongelma ei aiheuta eniten tuskaa, vaan reaktio siihen.  Kun muuttaa ajatteluaan, tuska helpottaa.

Jumala itse asiassa ottaakin tuskan pois auttaessaan läpi kaiken, – koska muuttamalla ajatuksiani – tuskani helpottuu ja vahvistan uskoani.  Lisäksi vielä kasvan. Jos vaikutan uskollani muihin, kerään lahjoja tulevaan. Vaikken päivittäin saisi tehtyä haluamaani, – haluan kiittää Jumalaa armosta saada olla tehnyt jotain toisille.  En halua ajatella, että tämä on ajanhukkaa – enkä keskittyä siihen, mitä en ole tehnyt, – vaan ajatella niitä, joita olen voinut auttaa taivaan tielle. Vaikken saisi tänään tehtyä kaikkea, – olen silti antanut vaikka vähänkin aikaa eri ihmisille.  Nämä ovat asioita, jotka kestävät. Niiden takia jaksan herätä aamulla.

Ystäväni sanoi: Kristinusko saa minut nousemaan ylös aamulla.  Mikä voisi motivoida enemmän kuin ajatus:  Ikuisen elämäni ensi päivä on tänään?  Klisee, mutta totta.  Ikuisuuteen voi vaikuttaa muuttamalla ajatteluaan.  Hyvä mieli on kuin alituiset pidot. Kaikki haluavat juhlia.  Miksei ikuisesti taivaassa?

ANKERBERG…Kiitos rohkaisusta, Gary.

*****

Lisätietoja ja katsomaan lisää TV-ohjelmia voit ladata ilmaisen APP: n John Ankerberg -näyttelystä.

Rukoilemaan hyväksymään Jeesuksen Kristuksen henkilökohtaisena Vapahtajasiasi, käy www.jawhow.org

Copyright 2015 ATRI