Jumalan olemassaolon todistavat 4 nykytieteen suurta keksintöä -ohjelma 1

KUULUTTAJA:…Mitkä neljä nykytieteen suurta löytöä todistavat, – että Jumala on olemassa?

Ensimmäinen niistä on, että universumilla oli alku.  Mistä se alkoi? Tieteen historioitsija Fred Burnham kirjoitti: – Hypoteesi Jumalan olemassaolosta on nykyään uskottavampi – kuin koskaan 100 vuoteen.

Toinen tieteen suuri löytö on, – että avaruudella ja ajalla oli myös alku.  Tämä vaatii selityksen. Tarvitaan yliluonnollinen syy universumin ulkopuolelta.

Tieteen kolmas suuri löytö on, – että universumin lait ja vakiot on säädetty mahdollistamaan ihmiselämä. Fyysikko Fred Hoyle kirjoitti: – Todisteiden yleistajuinen tulkinta osoittaa, – että superäly on säätänyt fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa niin, – että elämä on mahdollista.

Neljäs nykytieteen suurlöytö on – ihmissolun DNA-molekyyliin sisältyvä digitaalikoodi.  Koodissa on 3 miljardia merkkiä täsmätietoa siitä, – kuinka solu rakentaa monimutkaisia molekyylejä pysyäkseen elossa.  Mistä tämä tarkka tieto on peräisin? Se todistaa kiistattomasti älykkäästä suunnittelijasta ihmiselämän taustalla.

Vieraani Stephen Meyer kertoo näistä tieteen löydöistä.  Hän väitteli tieteen filosofian tohtoriksi Cambridgen yliopistosta.  Hän on ollut mukana perustamassa Älykkään suunnittelun liikettä – ja on vanhempi tutkija Discovery Institutessa.  Tervetuloa John Ankerberg Shown pariin. Vakuuttavat todisteet universumin alulle

*****

JOHN ANKERBERG… Tänään keskustelemme tieteenfilosofi, tohtori Stephen Meyerin kanssa.  Hän on kirjoittanut suositun kirjan Signature in the Cell.  Ihmiskehossa on biljoonia soluja.  Ne on tupattu täyteen tietoa. Se todistaa selvästi älykkäästä suunnittelijasta. Mikroskooppitodisteet kertovat samaa.  Myös teleskoopilla voidaan nähdä suunnittelijan jäljet. Yleisesti näkemystä suunnittelijasta ei hyväksytä. On uusateisteja kuten Richard Dawkins, – Christopher Hitchens, Sam Harris ja muita.

Dawkins on sanonut, ettei mikään täällä tai muissa maailmoissa -oikeasti ole älykkään suunnittelijan tekemää.  Hänen mukaansa älykäs suunnittelu on harhaa. Stephen, kun teit väitöskirjaasi Cambridgessa, – tutkit tätä näkemystä ja vertasit sitä tieteen alkuaikoihin.  Kertoisitko lisää.

STEPHEN MEYER…Olen koko elämäni ajan tutkinut näitä suuria kysymyksiä, – yhteyksiä tieteen ja niiden maailmankuvien välillä, – joita ihmiset muodostavat selittämään kokemustietoa. Dawkinsin mukaan tiede oikein ymmärrettynä – haastaa uskon Jumalaan.  Hän väittää, – että vahvin peruste Jumala-uskolle on aina ollut suunnittelu. Darwinin myötä tuli ymmärrys, – ettei luonto ollut suunniteltu, vaikka näytti siltä. Usko Jumalaan oli harhaa.

Dawkinsin kirjan nimi tulee siitä.  On yllättävää, kuinka ristiriidassa Dawkinsin näkemys on – nykytieteen perustajien näkemyksen kanssa.  Newtonin, Keplerin, Boylen, Galileon ja Kopernikuksen aikana, – jota kutsutaan tieteen vallankumoukseksi, – älykkään suunnittelun idea – oli osa tieteellisen työn perustaa.  Tuon ajan tutkijoilla oli mottona – ymmärrettävyys. He uskoivat, että luontoa voidaan tutkia ja ymmärtää ihmismielellä, – koska sen takana oli älykäs suunnittelija. Sillä tarkoitettiin juutalais-kristillistä Jumalaa.

ANKERBERG…Kertoisitko esimerkkejä.

MEYER…Monet kannattivat tätä näkemystä.  Modernin biologian perustajan John Rayn kirjan nimi on – The Wisdom of God Manifested in the Works of Creation.  Nimi on johdettu Roomalaiskirjeestä (1:20).  Siinä sanotaan, – että Luojan ominaisuudet tulevat esiin kaikessa luodussa.  Fysiikastakin löytyy sama näkemys. Monet tutkijat hyväksyvät tämän. Kepler sanoi: Tutkijoilla on kutsumus ajatella Jumalan ajatuksia. Tutkijat havainnoivat – Jumalan luoman universumin rakennetta ja järjestystä, – universumin matemaattista harmoniaa.  Niin ajatteli Kepler. Tämä näkemys saavutti huippunsa Newtonin töissä. Opticks-kirjassaan silmästä ja valosta – ja kuuluisassa Principiassa  hän puolusti väitettä suunnittelusta.  Monet hyväksyivät suunnittelun, mutta Newton halusi todistaa sen -perustelemalla sitä aurinkokunnan planeettojen tarkalla järjestyksellä.  Newton tiesi, että painovoima piti kaiken toiminnassa, – mutta se vaikutti myös – planeettojen välillä ja auringon suhteessa planeettoihin.  Suhteet olivat niin monimutkaisia, että oli vaikeaa ymmärtää, – miten kaikki pysyi tasapainossa. Principiassa Newton esittää, – että paras selitys planeettojen hienolle järjestelmälle – on älykäs ja voimallinen Olento – isolla alkukirjaimella.

Luen hienon sitaatin Newtonilta: – Taivaankappaleet pysyvät yhä paikallaan painovoimalakien ansiosta, – mutta nämä lait eivät ole saaneet niitä näille paikoilleen.  Tässä tarkoitetaan ns. alkuolosuhteita.  Ne on hienosäädetty tasapainon kannalta.  Auringon, komeettojen ja planeettojen kaunis järjestelmä – on voinut syntyä vain älykkään Olennon toimesta.  Näin Newton väittää luultavasti kautta aikain parhaassa fysiikan teoksessa.  Väite on koko teoksen ydinajatus.

Kuunnellessani Dawkinsia minulle herää kysymys, – miten päästään Newtonin, Keplerin, Galileon ja Kopernikuksen ajatuksista, – joiden mukaan suunnittelu on tieteen perusta ja näkyy luonnossa, – siihen, mitä uusateistit ajattelevat – eli suunnittelua ei ole ja usko Jumalaan on harhaa.

ANKERBERG…No, miten Newtonista päästään Dawkinsiin?

MEYER…Palataan 1800-luvun muutoksiin tieteessä.  Tähän liittyy ranskalainen fyysikko Laplace.  Hän halusi todistaa Newtonin väitteet vääriksi.  Hän halusi todistaa, että aurinkokunta oli saanut alkunsa luonnonvoimista – ilman älykästä suunnittelua.

Hän yritti todistaa asian fysiikan klassikossaan The Celestial Mechanics.  Napoleon kutsui hänet luokseen – saamaan kiitokset tieteen edistämisestä kirjassaan.  Napoleon kiitti häntä hienosta työstä – ja “brittien nöyryyttämisestä”. Napoleon huomasi silti, – ettei Laplace maininnut töissään Jumalaa Newtonin tapaan.  Laplacen kerrotaan sanoneen polleasti: – Sire, en tarvitse sitä hypoteesia.  Ei tiedetä, onko tämä totta, – mutta siitä tuli 1800-luvulle tunnusomainen ajatus – tieteen pyrkiessä selittämään kosmoksen alkuperää ja tapahtumia.

Se olisi saumaton naturalistinen selitys.  Darwinin on sanottu edistäneen materialistista maailmankatsomusta.  Kirjassaan evoluutiosta Douglas Futuyma sanoo: – Yhdistämällä hallitsemattomat muutokset kylmään luonnonvalintaan – Darwin teki teologisista elämän selityksistä tarpeettomia.  Laplacen tavoin Darwin ei tarvinnut sellaista selitystä.  1800-luvun loppuun mennessä oli paljon alkuperäteorioita – ja kokonainen maailmankuva, – joka selittää kaiken alkuperän – ilman suunnittelijaa, Luojaa, Jumalaa tai muuta vastaavaa.  Näin päästiin Newtonista Dawkinsiin. Dawkinsin uusateismi kierrättää 1800-luvun lopun ajatuksia.

ANKERBERG…Menemme nyt tauolle – ja sitten puhumme uusista todisteista, – jotka kumoavat materialistisen eli naturalistisen sekä uusateistien – maailmankuvan, joka kieltää todisteet suunnittelusta universumissa.  Pysykää kanavalla.

*****

ANKERBERG…Juttelemme tri Stephen Meyerin kanssa siitä, – mikä on materialistinen maailmankuva ja mitä todisteita on sen kumoamiseksi.

MEYER…Puhuimme aiemmin, – että 1800-luvun tutkijat kehittivät teorioitaan siitä, – kuinka universumin suuret asiat syntyivät.  He luulivat keksineensä selityksen aurinkokunnan alkuperälle, -suurille geologian ilmiöille, elämälle ja sen uusille muodoille.  He uskoivat saumattomaan ketjuun. Vastaamatta jäi kuitenkin se, – mistä tuli kaikki materia, hiukkaset ja kaasut -aurinkokunnan ja muun rakentamiseksi.

Se ei häirinnyt tutkijoita 1800-luvulla, – koska he uskoivat universumin olleen aina olemassa.  Ennen ihmiselämää kosmoksessa oli yksinkertaisempaa elämää, – ensimmäinen elollinen, kemikaalit, josta elämä syntyi – ja alkeishiukkasia, jotka ovat aina olleet.  Materialistisen maailmankatsomuksen uskontunnustus voisi olla tällainen: – Alkeishiukkasia on ollut aina, – ei “Alussa oli…”, vaan että hiukkasia on aina ollut. Hiukkaset järjestyivät monimutkaisemmiksi kemikaaleiksi. Kemikaaleista syntyi ensimmäinen elävä solu.  Hallitsemattomien luonnonprosessien eli luonnonvalinnan seurauksena – solusta kehittyi monimutkaisempaa elämää. Elolliset keksivät ajatuksen Jumalasta.  He keksivät sen selitykseksi olemassaololleen.

Materialistisessa maailmankuvassa Jumala on käsite – kehittyneen elämänmuodon eli ihmisten mielessä.  Jumalaa ei ole todellisuudessa. Kaiken perusta ja lähtökohta ovat hiukkaset. Niiden materia ja energia, joka on ollut täällä aina.  Näkemys ei perustu vain tiettyihin teorioihin, – vaan on kattava filosofia tai maailmankatsomus.

ANKERBERG…Kuvasit sen hyvin selkeästi.  Miten nykytiede kumoaa materialistisen näkemyksen?

MEYER…Näkemyksen pääoletuksena on materian ja energian loputtomuus.  Ne ovat aina olemassa olevia ja järjestyvät itsestään. Nykykosmologian upea löytö on, – ettei universumi ole ikuinen.  Aika ei ole loputonta. Tutkijat tajusivat tämän teleskoopin avulla. Suuret teleskoopit kehitettiin 1920-luvulla.

Tässä on Edwin Hubble, – jonka mukaan Hubble-teleskooppi on nimetty.  Hän aloitti työnsä tähtitieteessä hyvin otolliseen aikaan 1920-luvulla.  Silloin suunniteltiin suuret teleskoopit. Ne pystyivät vastaanottamaan suuren määrän yötaivaan valosta. Pystyttiin erottelemaan aiempaa pienempiä valon komponentteja.  Ennen 1920-lukua tähtitieteilijät keskustelivat siitä, – oliko linnunrata, johon aurinkokuntamme kuuluu, – ainoa galaksi vai ei. Hubble keksi, että joka puolella taivasta oli paljon galakseja.  Minulla on tässä upeita kuvia. Tässä Hubble katsoo teleskoopilla. Hän löysi elliptisiä galakseja – osa näistä on alkuperäisnegatiiveja – sekä spiraaligalakseja. Tässä on luonnoksia näistä galaktisista ilmiöistä.

Nykyään tiedetään, – että suurennettaessa mikä vaan taivaan neljännes – tätä kutsutaan HDF-kuvaksi – pieninkin neljännes on aivan täynnä galakseja.  Universumi on äärettömän suuri.

Toinen löytö on filosofisesti ja tieteellisesti merkittävämpi. Galakseista tuleva valo – muuttuu sähkömagneettisessa spektrissä – punaisesta violetiksi.  Se siirtyy punaiseen päin spektrillä, – mikä osoittaa, että valo tulee kohteista, – jotka etääntyvät meistä nopeasti. Jotkut muistavat ehkä Doppler-ilmiön.  Se liittyy ääneen. Jos juna etääntyy, ääni madaltuu. Samoin tapahtuu valolle. Jos kohde etääntyy, aallonpituus kasvaa – ja siirtyy punaiseen päähän spektriä.  Punaiseen päähän siirtynyt valo osoittaa, että kohde etääntyy. Hubble keksi, – että kaikkialla taivaalla on galakseja, jotka etääntyvät meistä. Se johti hämmästyttävään johtopäätökseen: – Universumi laajenee. Se laajenee joka suuntaan.  Se on pallomaista laajenemista.

Voin havainnollistaa sen.  Tämä on tavallinen ilmapallo.  Kun galaksit etääntyvät meistä, – ne liikkuvat nopeammin, mitä kauempana ovat.  Tämän Hubble osoitti. Tässä on järkeä vain, jos universumi laajenee pallomaisesti niin kuin tämä.  Kun edetään ajassa, – galaksit liikkuvat kauemmaksi toisistaan ja universumi laajenee. Yksinkertainen havainnollistus.  Onpa soikiomainen universumi…Mitä tapahtuu, kun alkaa ekstrapoloida, kuten tutkijat sanovat? Kuvitellaan, millainen universumi oli – vaikka 1000, 100 000 tai miljoona vuotta sitten.  Joka vaiheessa universumi pienenee. Aivan lopuksi koko universumin materia on supistunut yhteen pisteeseen. Se on laajenemisen alkupiste. Se on myös universumin alku.

Vastoin 1800-luvun näkemystä, – että universumi on ikuinen ja itsestään olemassa oleva.  Hubblen löytö todisti ensimmäisenä monista indikaattoreista, – että universumilla oli alku, tietty hetki ajassa.  Siihen perustuu universumin äärellisyys. Se ei ole ajallisesti rajaton, vaan sillä on alku.

ANKERBERG…Sitten Einstein.

MEYER…Einsteinin rooli tässä asiassa on kiinnostava.  Kaikki tuntevat tämän tieteen ikonin hiuspehkoineen.  Hän työsti teini-iässä suhteellisuus-teoriaa jo ennen Hubblen aikaa.  Se oli painovoimateoria, – jonka mukaan suuret objektit saavat avaruuden taipumaan – ja syntyy kaareva avaruus.  Einsteinin teorian mukaan – universumi laajeni ja hiljensi nopeuttaan. Esimerkkinä voisi olla vaikkapa ilotulite.  Kun sen sytyttää, se sinkoaa ilmaan ja siitä jää kuoret. Se kiihtyy nopeasti ja leijailee sitten maahan. Einsteinin teoria ja universumin toimintaa selittävä matematiikka – osoittivat, että universumi laajeni hiljentäen nopeuttaan.  Taaksepäin kelattaessa sillä oli alku. Einsteinin teoria ja Hubblen havainnot – todistivat yhdessä, että universumilla oli alku

On kiinnostavaa, ettei Einstein uskonut omia tuloksiaan.  Hän ei luottanut omiin laskelmiinsa. Hän sijoitti satunnaisen arvon yhtälönsä yhdeksi vakioksi.  Hänen yhtälönsä osoitti, että universumi laajenee. Sen pitikin laajeta vastavoimana painovoimalle.  Jos vallitsisi vain painovoima, universumi supistuisi kasaan. Hän asetti vakion painovoimalle – ja toisen vakion vastavoimaksi laajenemiselle.  Hän nimesi sen kosmologiseksi vakioksi.  Hänellä ei ollut todisteita sen puolesta. Siihen aikaan hän oli vakuuttunut – naturalistisesta, materialistisesta maailmankuvasta, – joka käsitti universumin päättymättömäksi.  Ajatus universumin alusta oli hänelle vastenmielinen. Hän lisäsi vakion osoittaakseen universumin vakauden ja ikuisuuden. Myöhemmin hän tajusi erehtyneensä. Hubblen kohtaaminen sai hänet muuttamaan mielensä.

ANKERBERG…Einstein kehitti kosmologisen vakion, – mutta myöhemmät todisteet saivat hänet tunnustamaan, että hän oli väärässä.  Mitä tapahtui?

MEYER…Tarina on tunnettu.  Einstein kutsuttiin Mount Wilsonin observatorioon Kaliforniassa. Hubble oli tehnyt löytönsä liittyen universumin laajenemiseen.  Hän kutsui Einsteinin katsomaan löytöjään. Tapaamisesta on uutiskuvaa. Einstein tapaa muita tutkijoita ja media on paikalla. Hän menee sisään ja katsoo teleskoopilla.  Tultuaan ulos hän sanoo saksalaisella aksentillaan: – Nyt tajuan, että alku on välttämätön.  Myöhemmin hän ilmoitti, – että korjauskerroin eli kosmologinen vakio, – oli hänen tutkijauransa suurin virhe.  Ajallisesti päättymättömän universumin sijaan – oli nyt saatu tietoa taivaasta teleskoopin välityksellä siitä, – että universumilla oli alku kuten suhteellisuusteoria aluksi osoitti.

Einsteinilla oli nyt teoreettinen ja empiirinen todiste, – jotka yhdessä todistivat alun puolesta – ja vastoin naturalistista maailmankuvaa: – ikuista, itsestään olemassa olevaa ja ajallisesti päättymätöntä universumia.

ANKERBERG…Ensi viikolla puhumme siitä, kuinka tämä ärsytti tutkijoita, – koska se tyrmäsi naturalistisen maailmankuvan.  He pistivät kampoihin ja kehittivät uusia teorioita, – joita tiede jatkuvasti kumoaa. Tästä ensi viikolla. Nähdään!

*****

Lisätietoja ja katsomaan lisää TV-ohjelmia voit ladata ilmaisen APP: n John Ankerberg -näyttelystä.

Rukoilemaan hyväksymään Jeesuksen Kristuksen henkilökohtaisena Vapahtajasiasi, käy www.jawhow.org

Copyright 2015 ATRI