Kumoaako uusi tieteellinen tieto elämän alkuperästä Darwinin evoluutio-opin? Osa 1 – The John Ankerberg Show

Kumoaako uusi tieteellinen tieto elämän alkuperästä Darwinin evoluutio-opin? Osa 1

KUULUTTAJA:…Tänään käsittelemme elämän tärkeimpiä kysymyksiä: – Mistä tulemme?  Miten päädyimme tänne? Miten saimme alkumme? Charles Darwin myönsi Lajien synty -kirjassaan, – ettei tiedä, miten ensimmäinen solu syntyi.  Hän otaksui, että jotkut kemikaalit yhdistyivät sattumalta – ja tuloksena oli varhaisen maapallon vesissä syntynyt alkukantainen solu.

Nykyajan molekyylibiologit haastavat Darwinin evoluutio-oletukset.  Tiedemiehet ovat saaneet selville, – ettei solu ole yksinkertainen, – vaan uskomattoman monimutkainen.

Yksi pieni solu on kuin minimaalisen pieni tehdas.  Siinä on tuhansittain hienosti suunniteltuja – monimutkaisen molekyylikoneen osia.  Solu muodostuu yli 100 000 miljoonasta atomista.

Jokaisen solun tumassa on DNA-molekyyli, – joka sisältää 3 miljardin merkin verran digitaalikoodattua täsmätietoa.  Koodi ohjaa solua monimutkaisten molekyylien muodostamisessa. Niitä kutsutaan proteiineiksi. Ne ylläpitävät solun toimintaa.

Mistä DNA:n tarkka informaatio on peräisin?  Onko se hallitsemattomien luonnonvoimien tulos?  Vai onko se älykkään suunnittelijan tekemä?

Microsoftin Bill Gates on sanonut: – Ihmisen DNA on kuin tietokoneohjelma, – mutta paljon kehittyneempi.

Tänään opimme, miksi solun DNA:n digitaalikoodi – on kiistaton todiste älykkäästä suunnittelijasta.

Vieraani on tri Stephen Meyer, – joka on yksi Älykkään suunnittelun liikkeen perustajista.  Hän väitteli tohtoriksi tieteenfilosofiasta Cambridgessa.  Tervetuloa seuraamme!

*****

JOHN ANKERBERG…Tänään vieraani on tri Stephen Meyer, – joka on väitellyt tieteenfilosofiasta Cambridgessa. Hän on kirjoittanut suositun kirjan Signature in the Cell.  Olet mukana maailmanlaajuisessa biologian keskustelussa.  Kertoisitko siitä.

STEPHEN MEYER…Keskustelu elämän alkuperästä alkoi jo antiikin Kreikassa.  Onko elämä hallitsemattoman materiaalisen prosessin tulos? Vai liittyikö siihen suunnittelija tai äly?  Ikivanha keskustelu on taas aktivoitunut.

ANKERBERG…Mitä kantaa Richard Dawkins edustaa?

MEYER…Hän on materialisti, uskoo hallitsemattomiin prosesseihin.  Hänen mukaansa biologia tutkii monimutkaisia asioita, – jotka vain näyttävät suunnitelluilta, – mutta eivät sitä oikeasti ole.  Hän ei usko minkäänlaiseen älykkääseen suunnittelijaan.

ANKERBERG…Francisco Ayala ajattelee samoin.

MEYER…Hän on tieteellisestä seurasta, AAAS:stä.  Hän pitää Darwinin suurimpana saavutuksena sitä, – että elollisen luonnon järjestys – voidaan selittää luonnonvalinnan tuloksena – eikä minkäänlaista suunnittelijaa tai luojaa tarvita.  Ayalan mukaan Darwin antoi – suunnitellulta näyttävän maailman ilman suunnittelijaa.

ANKERBERG…Entäs vastapuoli?

MEYER…Älykäs suunnittelu edustaa sitä.  Sen mukaan elollinen luonto on suunniteltu eikä vain näytä siltä.  Tieteellinen tieto todistaa sen. Taustalla on yksinkertainen ajatus: –

Älykkään toimijan toiminta – voidaan jäljittää.  Esim. Rushmore-vuoreen on veistetty kasvoja, – jotka todistavat, että taustalla on ollut veistäjä.  Solun sisällä ei ole veistettyjä pikkukasvoja, – mutta todisteita älystä: – digitaalikoodi, nanoteknologia, – pienenpienet koneistot.  Muissa yhteyksissä niitä pidetään osoituksena älystä. Biologian ilmiöt eivät vain näytä suunnitelluilta – vaan ovat todiste älykkäästä suunnittelusta

ANKERBERG…Pohdit itsekin näitä asioita ollessasi geofyysikko.  Sitten tapasit tri Charles Thaxtonin, joka oli tässä ohjelmassa v. 1985.  Miten hän vaikutti sinuun ja päädyit Cambridgeen?

MEYER…Kiinnostuin elämän alkuperästä oudolla tavalla.  Eräässä seminaarissa käsiteltiin aihetta. Järkytyin, kun alan huippunimet myönsivät, – ettei evoluutio pysty selittämään elämän alkuperää.  Olin luullut, että evoluutio- biologeilla oli kaikki hallussa. Charles Thaxton Dallasista oli mukana tutkijapaneelissa. Hän on The Mystery of Life’s Origin-kirjan tekijä.  Hän kritisoi

kemiallista evoluutioteoriaa, – joka on yritys selittää elämän alkuperä kemikaalien avulla.  Muut panelistit olivat yhtä mieltä, – ettei teoriaa voi pitää selityksenä. Darwin ei käsitellyt asiaa v. 1859 – eikä ratkaisua löydetty sen jälkeenkään.  Kiinnostuin asiasta – ja kun aloitin tutkijakoulun Englannissa, – aloin tutkia elämän alkuperää.

ANKERBERG…Meillä on täällä kuva Darwinin elämänpuusta.  Totesit juuri, että Darwinilta puuttui vastaus. Kertoisitko lisää.

MEYER…Elämänpuu on hahmotelma elämän historiasta.

Pystysuunnassa kuvataan aikaa, – ja vaakasuunnassa esitetään uudet elämän muodot.  Puun ylimmät haarat edustavat nykyään vallitsevia elämän muotoja. Darwinin mukaan – uudet elämän muodot kehittyvät hitaasti evoluutioprosessissa.  Yksinkertaisista muodoista tulee monimutkaisempia. Yksinkertaisinta elämän muotoa prosessin alussa kuvaa rungon alaosa. Darwin ei osoittanut, mistä se eli elämä juontaa juurensa.  Vaikka asiaa yritettiin selittää myöhemmin, – yhäkään ei ole elämän alkuperää selittävää evoluutioteoriaa, – johon tiedeyhteisö olisi tyytyväinen.

ANKERBERG…Puun alkukohta…- On mysteeri.  Aiemmin puhuttiin prebioottisesta liemestä, – mutta olet osoittanut sen vääräksi. Luultiin, että olisi ollut jonkinlainen liemi – ja solun synty voitaisiin selittää helposti.  Mitä Huxley sanoi solusta aikanaan?

MEYER…Kun Darwin 1800-luvulla esitteli teoriansa ensi kertaa, – monet tutkijat hyväksyivät sen melko pian.  Johtopäätös oli, että Darwin kumosi väitteen suunnittelusta: – Luonto vaikutti suunnitellulta, mutta sitä ei voitu todistaa. Darwin ei kertonut, miten elämä ylipäänsä alkoi, – mutta häntä tukevat tutkijat eivät siitä juuri piitanneet.

He ajattelivat, että solu on yksinkertainen – ja hallitsemattomien prosessien tulos.  Huxley kuvaili sitä värikkäästi: – Solu on homogeeninen möykky yhtenäistä alkulimaa.  Kuin hyytelöä.

ANKERBERG…Asiat muuttuivat, kun tiede edistyi – ja saatiin työkaluja solun tutkimiseen.  Oparin esitti oman teoriansa. Kertoisitko siitä.

MEYER…Aluksi on todettava, – että aina kun tiede todisti elämän olevan luultua monimutkaisempaa, – solun olevan mutkikkaampi, – evoluutiota kannattavien tiedemiesten – piti selittää elämän alkuperä uudelleen.  Ensimmäinen selitys oli Aleksandr Oparinin. Hän kehitti ns. kemiallisen evoluutioteorian.  Joskus sitä kutsutaan evolutiiviseksi alkusyntymäksi.

Oparin ei hahmotellut yhden tai parin vaiheen prosessia kuten Huxley ja muut.  Hän kehitti 7-8-vaiheisen prosessin, – jossa yksinkertaiset kemikaalit yhdistyivät useaan kertaan.  Lopulta syntyivät tuntemamme proteiinit – ja sitten solu – kotelo, jossa proteiinit olivat. Ja voilà! – siinä oli elämä.  Mutta Oparin ei tiennyt DNA:n monimutkaisesta rakenteesta.  Se tuli ilmi vasta mm. Watsonin ja Crickin tutkimuksista 1950-luvulla.  He tutkivat DNA:ta ja muut tutkijat proteiineja. Tiedon karttuessa vaiheittainen evoluutio menetti uskottavuuttaan.

ANKERBERG…Mikä oli se DNA:han liittyvä mysteeri, josta kirjasikin kertoo?

MEYER…Niitä on kaksi.  Watson ja Crick selvittivät DNA-molekyylin rakenteen – ja mitä DNA tekee.  Ruudulla näkyy DNA:n kaunis kaksoiskierre. Oikealla näkyvät kemikaalit, joista molekyyli muodostuu.  Jotkin kemikaalit on merkitty pienillä kirjaimilla. Niitä kutsutaan emäksiksi tai nukleotidien emäksiksi.  Vuonna 1953 Watson ja Crick selvittivät DNA-molekyylin rakenteen. Neljä vuotta siitä Crick oivalsi jotain, – mikä minusta oli läpimurto biologiassa.  Se oli oletus, joka vahvistui myöhemmissä tutkimuksissa. Se oli sekvenssihypoteesi.  Sen mukaan emäksiksi kutsutut neljä kemikaalia – toimivat kuten aakkoset kirjoitetussa tekstissä – tai digitaalimerkit eli nollat ja ykköset tietokoneohjelmissa.  Tietty emäsjärjestys mahdollistaa tiedonvälityksen solussa. Emäsjärjestys välittää tietoa, – joka auttaa solua tuottamaan proteiineja elämän ylläpitämiseksi.

ANKERBERG…Äsken näytimme DNA:n rakennetta, – kirjaimia, jotka nousevat ylöspäin.  Mitä tuo koodi tekee ja miksi se on tärkeä?

MEYER…DNA-molekyyliin koodattu tieto ohjaa – erilaisten proteiinien rakentumista.  Proteiinit ovat solun työkaluja, jotka hoitavat tärkeitä tehtäviä. Aivan kuten työkalulaatikossa on vasara, saha ja höylä.  Jokainen niistä tekee asioita, joihin se muotonsa puolesta sopii. Proteiinitkin hoitavat solun eri tehtäviä – kolmiulotteisen rakenteensa mukaan.  DNA ohjaa proteiineja tuottavaa monimutkaista koneistoa.

Aivan kuin asuinpaikkani Seattlen Boeing-tehtaalla – insinöörit hyödyntävät CAD-CAM-tekniikkaa, – tietokoneavusteista suunnittelua ja tuotantoa.  He valitsevat tietyt muuttujat, jotka digitalisoidaan – eli koodataan digitaalimuotoon. Tämä informaatio välitetään sähköisesti koneelle, – joka esim. laittaa pultit koneen siipeen tai muuta vastaavaa.  Nykyajan tuotannossa käytetään – digitaalikoodia mekaanisten osien valmistuksessa. Samoin tapahtuu solussa. Digitaalikoodi on DNA:ssa ja mekaaniset osat ovat proteiineja. Kuten työkalutkin, proteiinit suorittavat tehtäviä muotonsa mukaan.  Sahalla ei voi vasaroida, koska se on vääränmuotoinen. Sama pätee solussa. Proteiinin muoto määrää tehtävän. On paljon konstikkaita muotoja, – joista näette esimerkkejä ruudulla.

ANKERBERG…Paljonko proteiineja on?

MEYER…– Tuhansia yhdessä solussa.  Jokaisella on tietty tehtävä, ja se pitää solun elossa.  Muoto on kriittinen tekijä. Sen avulla proteiini pystyy hoitamaan tehtävänsä.  Seuraavassa kuvassa proteiini on entsymaattisessa reaktiossa. Se hajottaa 2-osaista sokeria.  Ylhäällä näkyy punnuksen kaltainen sokeri. Sen muoto sopii täydellisesti alla olevan entsyymin muotoon.  Sopiva muoto takaa, että entsyymi voi hajottaa sokerin. Ilman sitä se ei olisi mahdollista. Tätä kutsutaan spesifisyydeksi.  Kuin käsi sujahtaisi käsineeseen.  Proteiinin kaunis ja kimurantti kolmiulotteinen muoto – mahdollistaa työn, johon se on suunniteltu.

ANKERBERG…Katkon jälkeen näytämme animaation siitä, mitä DNA tekee – ja kuinka monimutkaista tietoa se sisältää.  Tulet hämmästymään siitä. Hienon animaation avulla saamme käsityksen siitä, mistä Stephen puhuu. Tästä katkon jälkeen.

*****

ANKERBERG…Tervetuloa takaisin.  Vieraani on Stephen Meyer, – tieteenfilosofi, joka on kirjoittanut hienon kirjan –The Signature in the Cell.  Kertaa hieman, mitä puhuimme.  Aiemmin tiede otaksui solun yksinkertaiseksi.  Teknologian kehittyessä on huomattu, että se on hyvin monimutkainen.  Kaikilla on biljoonia soluja, eikö niin?  Puhumme nyt siitä, mitä olet saanut selville kehostamme – ja miksi se on niin vaikuttavaa.

MEYER…Elämän alkuperä on hyvin keskeinen asia.  Voidaan puhua elämän kehittymisestä, – mutta on suuri puute, jos alku on selvittämättä.  Darwinin aikoihin 1800-luvulla – solu ajateltiin yksinkertaiseksi homogeeniseksi plasmapalloksi.  Yksi tutkija totesi näin. Nyt tiedetään, että solu on hyvin monimutkainen. Se on tietoa sisältävä integroitu kokonaisuus.  DNA-molekyylin sisällä on nelikirjaiminen digitaalikoodi. Bill Gatesin mukaan yhtä hyvää tietokoneohjelmaa ei ole keksitty.

Tiedetään myös, että DNA:n informaatiolla on tärkeä rooli – toisten monimutkaisten molekyylien, proteiinien tuotannossa.  Ne hoitavat solussa tärkeitä tehtäviä työkalujen lailla. DNA:ssa on informaatio koneistojen – ja mutkikkaiden molekyylien rakentamiseksi.

Annan pienen tieteen oppitunnin.  Selitän, miten DNA:n informaatio tuottaa proteiineja.  Tässä on muovileluja. Varastin ne lapsiltani, kun he olivat pieniä.  He ovat olleet katkeria siitä asti. Idea on, että jokainen osa ketjua on aminohappo.  Proteiinit muodostuvat aminohapoista. Niitä on 20 erilaista. Aminohappojen järjestyksestä riippuen – proteiineilla on eri muotoja.  Muodostuu ketjumaisia molekyylejä. Järjestyksestä riippuen muoto voi olla tällainen – tai jos järjestys muuttuu, saadaan toisenlainen muoto.  Proteiinin muodon on oltava oikea toimintojen suorittamiseksi.

Oikea aminohappojen järjestys tuottaa oikean 3-ulotteisen muodon, – ja proteiini pystyy hoitamaan tehtävänsä solun sisällä.  Miten se tapahtuu? Mm. siten, että DNA-molekyylin informaatio – ohjaa solun tuotantokoneistoa tuottamaan proteiineja.

Tuotantokoneisto on itsessään uskomattoman monimutkainen.  Aivan upea sellainen. Esitämme nyt animaation prosessista, – jota ei voi verrata aloitteesta lakiin -prosessiin.  Tässä DNA-sekvenssistä tulee proteiini.

ANKERBERG…Monestako aminohaposta proteiini muodostuu?

MEYER…Keskimäärin proteiinissa on noin 300 aminohappoa ketjussa.

ANKERBERG…Linkittyneinä toisiinsako?

MEYER…– Niin.  Jotkut hormonit ovat vain 8-10 aminohapon pituisia, – mutta yleensä niitä on noin 300.  Joissain proteiineissa on tuhansia aminohappoja. Rakenne riippuu siitä, mikä on proteiinin tehtävä.  Se määrää, kuinka monta aminohappoa tarvitaan.

ANKERBERG…Informaation on oltava täysin oikein tai proteiinia ei muodostu.  Jos muoto on väärä, proteiini ei toimi.

MEYER…DNA:n informaatio ohjaa prosessia.

ANKERBERG…Demonstroimme nyt kaiken monimutkaisuutta.  Ydinkysymys on, mistä informaatio DNA:han tulee.

Jos aloitetaan nollasta, voiko se tupsahtaa sattumalta.  Voiko se olla luonnonvalintaa? Katsotaan animaatiota.

KUULUTTAJA:…Tietokoneanimaatiolla voimme tarkastella solun toimintaa.  Solun tumassa näemme DNA-juostetta, – joka varastoi ohjeet kaikkien eliön proteiinien tuottamiseksi.

Transkriptiossa molekyylikone avaa jakson DNA:n kaksoiskierrettä – paljastaakseen tarvittavan proteiinin geneettiset ohjeet.  Toinen molekyylikone kopioi ohjeet lähetti-RNA-molekyylin tuottamiseen.

Kun transkriptio on ohi, ohut RNA-säie kuljettaa geneettisen tiedon – tumahuokosen kautta.  Se on portinvartija liikenteessä sisään ja ulos solusta. Lähetti-RNA siirtyy kaksiosaiseen molekyylitehtaaseen, ribosomiin.  Kun se on varmasti kiinnittynyt, alkaa translaatio.

Ribosomin sisällä – molekyylien asennuslinja muodostaa aminohappoketjun.  Aminohapot kuljetetaan muualta solusta – ja yhdistetään satojen yksikköjen ketjuksi.  Aminohappojen järjestys määrää tuotettavan proteiinin. Valmis ketju siirretään ribosomista tynnyrimäiseen koneeseen, – joka muokkaa ketjun proteiinin tehtävän mukaiseksi.  Kun ketju on muokattu proteiiniksi, – toinen molekyylikone vie sen -juuri sinne, missä sitä tarvitaan.

ANKERBERG…Kyse oli vain yhdestä solusta, – jossa kaikki nuo pienet osat ovat.  DNA:n informaatio vaikuttaa niissä kaikissa. Todellisuudessa kaikki on vielä paljon monimutkaisempaa.  Mistä tämä tieto on peräisin?

MEYER…Tuhannen taalan kysymys, jota kutsun DNA-arvoitukseksi.  Se ei liity DNA:n rakenteeseen, jonka Watson ja Crick selvittivät.  Eikä siihen, mitä tiedolla tehdään. Sen juuri näimme. Kysymykseen, mistä tieto tulee, on kaksi vastausta.  Joko hallitsemattomien prosessien seurauksena ilman tarkoitusta – tai älykkään suunnittelun tuloksena. Aloin tutkia näitä kahta vaihtoehtoa, kun kiinnostuin aiheesta 80-luvulla.

ANKERBERG…Tämä oli vasta alkua.  Ensi viikolla kysymme, milloin nämä tiedot löydettiin.  Pureudumme syvemmälle monimutkaisuuteen. Älykkään suunnittelun hylänneet -joutuivat kehittämään selitykseksi naturalistisia teorioita.  Tutkimme näitä teorioita, joilla yritettiin selittää DNA-tiedon lähdettä. Katsotaan, onko niistä mihinkään. Tästä ensi viikolla. Tavataan silloin!

 

*****

Lisätietoja ja katsomaan lisää TV-ohjelmia voit ladata ilmaisen APP: n John Ankerberg -näyttelystä.

Rukoilemaan hyväksymään Jeesuksen Kristuksen henkilökohtaisena Vapahtajasiasi, käy www.jawhow.org

Copyright 2015 ATRI

Jeesus-elokuva

Kuinka tulla uskoon?

Ääniraamattu