Kumoaako uusi tieteellinen tieto elämän alkuperästä Darwinin evoluutio-opin? Osa 4

KUULUTTAJA:…Tänään käsittelemme elämän tärkeimpiä kysymyksiä: – Mistä tulemme?  Miten päädyimme tänne? Miten saimme alkumme? Charles Darwin myönsi Lajien synty -kirjassaan, – ettei tiedä, miten ensimmäinen solu syntyi.  Hän otaksui, että jotkut kemikaalit yhdistyivät sattumalta – ja tuloksena oli varhaisen maapallonvesissä syntynyt alkukantainen solu.

Nykyajan molekyylibiologit haastavat Darwinin evoluutio-oletukset.  Tiedemiehet ovat saaneet selville, – ettei solu ole yksinkertainen, – vaan uskomattoman monimutkainen.

Yksi pieni solu on kuin minimaalisen pieni tehdas. Siinä on tuhansittain hienosti suunniteltuja -monimutkaisen molekyylikoneen osia.  Solu muodostuu yli 100 000 miljoonasta atomista.

Jokaisen solun tumassa on DNA-molekyyli, – joka sisältää 3 miljardia merkkiä digitaalikoodattua täsmätietoa.  Koodi ohjaa solua monimutkaisten molekyylien muodostamisessa. Niitä kutsutaan proteiineiksi. Ne ylläpitävät solun toimintaa.

Mistä DNA:n tarkka informaatio on peräisin?  Onko se ohjaamattomien luonnonvoimien tulos? Vai onko se älykkään suunnittelijan tekemä?

Microsoftin Bill Gates on sanonut: – Ihmisen DNA on kehittyneempi kuin yksikään tietokoneohjelma.

Tänään opimme, miksi solun DNA:n digitaalikoodi on kiistaton todiste älykkäästä suunnittelijasta.

Vieraani on tri Stephen Meyer, – yksi älykkään suunnittelun liikkeen perustajista.  Hän väitteli tohtoriksi tieteenfilosofiasta Cambridgessa.  Tervetuloa seuraamme!

*****

JOHN ANKERBERG… Tervetuloa mukaan.  Vieraani on Cambridgessa tohtoriksi väitellyt tieteenfilosofi Stephen Meyer.  Hän on kirjoittanut kirjan Signature in the Cell.  Jotkut saattavat ihmetellä, – miksi teemme ohjelmaa älykkäästä suunnittelusta.  Eikö ole helppo uskoa, että yliluonnollisen viisas Jumala – loi universumin, maailman, eläimet ja ihmiset?  Kaikkihan sen uskovat. Valitettavasti näin ei ole eivätkä koulutkaan opeta niin. Haluan nyt esittää esimerkin uus-ateistien ajattelusta.  He kannattavat näkemystä, jota opetetaan oppilaitoksissa. Se on materialistinen, naturalistinen näkemys. Sen mukaan maailma näyttää suunnitellulta, muttei ole sitä.  Insertissä Richard Dawkins puhuu siitä, – että on puutarha ilman puutarhuria. Kaikki vain näyttää suunnitellulta.

Insertissä

RICHARD DAWKINS:   Kun menemme puutarhaan – ja näemme värikkäät kukat, perhoset ja mehiläiset, – on luonnollista ajatella puutarhurin olevan olemassa.  Tyhminkin ajattelee niin. Darwinin valtava saavutus oli osoittaa, – ettei sen tarvinnut olla totta.  Tuntuu ilmiselvältä, että puutarha vaatii puutarhurin, – joka on istuttanut kaiken ja tehnyt muun tarvittavan.  Darwin osoitti intuition vastaisesti, – että kaikki voidaan selittää ohjaamattoman prosessin avulla.  Kyse ei ole sattumasta, se on täysin väärin.  Luonnonvalinta on sattuman vastakohta.  Tämän olennaisen asian Darwin sai selville.  Hän osoitti, – että puutarha ja kaikki elollinen Maassa tai muulla planeetalla, – jossa vallitsee elämäksi kutsuttu organisoitu kompleksisuus, – voidaan selittää -ymmärrettävästi ja järkevästi johtamalla yksinkertaisesta alusta.  Tämä johtopäätös on ehkä ihmismielen suurin saavutus. Darwin osoitti, että se on mahdollista. Itse uskon, että joku toinen selitys olisi liian epämääräinen – ja maalaisjärjen vastainen.  Meille saattaa tietysti olla epämiellyttävää myöntää, -että vaikka Jumalan olemassaoloa ei voi täysin kumota, – se on todella epätodennäköistä.

*****

ANKERBERG…Ennen Stephenin kommentteja haluan esittää vastapuolen näkemyksen.  Se on tieteellinen todistus solun monimutkaisuudesta. Päätelkää sitten itse.  Solu on erittäin monimutkainen – ja toimii tietyn koodin mukaisesti. Kysymys kuuluu: Mistä tieto on tullut soluun?  Nyt näette, kuinka monimutkainen solu on.

Insertissä

KUULUTTAJA:…Tietokoneanimaatiolla voimme tarkastella solun toimintaa.

Solun tumassa näemme DNA-juostetta, – joka varastoi ohjeet kaikkien eliön proteiinien tuottamiseksi.

Transkriptiossa molekyylikone avaa jakson DNA:n kaksoiskierrettä -paljastaakseen tarvittavan proteiinin geneettiset ohjeet.

Toinen molekyylikone kopioi ohjeet lähetti-RNA-molekyylin tuottamiseen.

Kun transkriptio on ohi, ohut RNA-säie kuljettaa geneettisen tiedon – tumahuokosen kautta.  Se on portinvartija liikenteessä sisään ja ulos solusta.

Lähetti-RNA siirtyy kaksiosaiseen molekyylitehtaaseen, ribosomiin.  Kun se on varmasti kiinnittynyt, alkaa translaatio.

Ribosomin sisällä – molekyylien asennuslinja muodostaa aminohappoketjun.  Aminohapot kuljetetaan muualta solusta – ja yhdistetään satojen yksikköjen ketjuksi.  Aminohappojen järjestys määrää tuotettavan proteiinin.

Valmis ketju siirretään ribosomista tynnyrimäiseen koneeseen, – joka muokkaa ketjun proteiinin tehtävän mukaiseksi.

Kun ketju on muokattu proteiiniksi, – toinen molekyylikone vie sen – juuri sinne, missä sitä tarvitaan.

*****

ANKERBERG…Äsken nähty tapahtui yhden solun sisällä.  Ihmiskehossa on biljoonia soluja – ja tuo prosessi on käynnissä koko ajan.  Näyttääkö koko juttu suunnitellulta – vai onko se suunniteltu? Tarvitaanko siihen älyä?  Stephen, voisitko kommentoida – ensin Dawkinsia ja sitten solun tapahtumia. Kerro sitten pääargumenttisi älykkään suunnittelun (ID) puolesta.  Sen jälkeen käsitellään näkemyksen saamaa kritiikkiä.

STEPHEN MEYER:…Dawkins esittää tyypillisen 1800-luvun darwinistisen näkemyksen, – että ohjaamaton luonnonvalinta – pystyy matkimaan älykästä suunnittelua – ja selittämään kaikki elävän elämän asiat.  Aihe on nykyään erittäin kiistelty. Darwin pystyi 1800-luvulla selittämään pienimuotoista muuntelua. Monet esimerkit todistavat, että luonnonvalintaa tapahtuu. Darwininsirkkujen nokan koko ja muoto vaihtelee ympäristöolojen mukaan.  Näin ne sopeutuvat paremmin ympäristöönsä. Luonnonvalinta ja satunnaiset mutaatiot eivät kuitenkaan selitä kaikkea. Nyt mietitään, voisiko biologinen evoluutio selittää – elämän suuria muutoksia – ja täysin uusia muotoja kuten esim. lintuja.  Jos hyväksyy Darwinin oppien selittävän evoluutiota – suuressa mittakaavassa, – jää jäljelle keskeinen ongelma, jonka Dawkins on myöntänyt – eli elämän alkuperä. Darwin ei yrittänyt selittää sitä. Dawkins on myöntänyt, – ettei ohjaamaton evoluutio voi selittää elämän alkuperää.  Kaikkien eliöiden olemassaoloa ei siis voi selittää – ohjaamattomilla prosesseilla tai luonnonvalinnalla. Ne eivät selitä erityisesti DNA:n tiedon alkuperää. Se on elämän synnyn ydinkysymys, – johon Dawkins ei vastannut.

Itse väitän, että DNA:n informaatio viittaa vahvasti älylliseen lähteeseen – eikä ohjaamattomaan prosessiin.  Dawkins yrittää selittää, ettei suunnittelua ole. Mietitään erilaisia puutarhoja. Voi olla umpeen kasvanut, luonnonsiementen tuottama puutarha.  Löytyisiköhän puutarha, joka on täynnä informaatiota? Sellainen on lähellä Victorian satamaa. Se on paikka, jossa on punaisia ja keltaisia kukkia.  Siellä huomasin, että puutarhuri oli todellakin ollut työssä. Se oli älykästä suunnittelua, koska kukat eivät olleet miten vaan sekaisin. Puutarha oli täynnä tietoa.  Kukista muodostui teksti: Tervetuloa Victoriaan.

Dawkins puhuu maalaisjärjen käytöstä.  Hän tarkoittaa Darwinin käyttämää päättelymetodia.  Kun yritetään selittää kaukaista asiaa, – on etsittävä syytä, joka on aiemmin aiheuttanut vastaavan asian.  Satunnaisiin mutaatioihin perustuva luonnonvalinta tms. – ei ole kyennyt selittämään elämän alkuperää. Silti elämä on tietoa täynnä – kuten tuo Victorian puutarhakin. Animaatiossa näimme, kuinka DNA:n tieto ohjaa proteiinien tuotantoa.  Kyse ei siis ole sattumanvaraisesta ja järjestäytymättömästä puutarhasta, – vaan puutarhasta täynnä tietoa. Kokemuksesta tiedämme, että tiedon tuottaminen vaatii älyä.

Yhden informaatiotutkijan mukaan – uuden tiedon tuottaminen on yleensä tietoista toimintaa.  Se on oikea havainto, joka perustuu kokemuksiin.  Ne ovat tieteellisen päättelyn perusta. DNA:sta puhuttaessa havainnolla on tyrmäävät vaikutukset.  Bill Gatesin mukaan DNA päihittää kaikki tietokoneohjelmat. Se on kuin puutarha täynnä tietoa. Tietokoneohjelman tuottamiseen tarvitaan ohjelmoija.  Myös tieto tulee aina älyllisestä lähteestä, – kuten tapahtuu kukkien asettelussa, – uutisotsikoita tai kirjan artikkelia laadittaessa, – Rosettan kiven hieroglyfejä kaiverrettaessa – tai kun tuotetaan radiosignaalia.  Kun jäljitetään tiedon alkulähde, – päästään aina älyyn, ei ohjaamattomaan prosessiin.

Dawkins tai kukaan toinen evoluutiobiologi – ei ole pystynyt tarjoamaan muuta selitystä tiedolle.  Tiedetään, että luonnonvalinta tuottaa pientä muuntelua, – mutta elämän suuret muutokset vaativat tietoa.  Elämän syntyyn tarvitaan DNA:n tietoa, jota ei ole pystytty selittämään – älykästä suunnittelua jäljittelevillä prosesseilla.  Tiedämme, että ainoa lähde tiedon tuottamiseen koko universumissa on äly. Tieto todistaa älykkäästä suunnittelijasta elämän synnyttäjänä – eikä ohjaamattomista prosesseista.

ANKERBERG…Puhutaan nyt älykkään suunnittelun saamasta kritiikistä.  Yleisin kritiikki on, ettei älykäs suunnittelu ole tiedettä.  

MEYER:…Väite kumpuaa halusta luokitella asiat. Onko kyseessä tiede, uskonto,  filosofia vai historian näkemys? Minusta on yhdentekevää, miten älykäs suunnittelu luokitellaan.  Tärkeintä on, onko se totta. Riippumatta luokittelusta, todisteet puhuvat älykkään suunnittelun puolesta.  Toisaalta, on perusteltua luokitella älykäs suunnittelu tieteeksi, – ja nimenomaan historian tieteeksi elämän synnystä.  Perustelen tätä sillä, että puolustan älykästä suunnittelua – käyttämällä samaa tieteellistä metodia, – jota myös Darwin käytti Lajien synty -kirjassaan.

Metodi on kilpailevien hypoteesien metodi – ts. päättelyä parhaaseen saatavilla olevaan selitykseen.  Kun halutaan selittää jotain menneisyyden tapahtumaa, – sille mietitään selityksiä, joita arvioidaan kokemukseen perustuen.  Mikä selittää todisteet parhaiten? Tämä selitys valitaan. Samalla metodilla perustelin älykästä suunnittelua DNA-tiedon lähteenä.  Tutkin erilaisia metodeja ja mahdollisia syy-seuraussuhteita – ja vain yksi selitys tuotti toivotun tuloksen. Se oli digitaalikoodi tai tieto, johon vaaditaan älyä.

Käytin Darwinin metodia ja päädyin ei-darwinistiseen tulokseen.  Jos käyttämääni metodia syytetään epätieteelliseksi, – samalla perusteella Darwinin metodi on epätieteellinen.  En usko, että kukaan sanoisi niin. Ehkä luokittelu ei ole niin merkityksellistä, – mutta jos se on, – älykäs suunnittelu on ihan yhtä tieteellistä kuin evoluutioteoriat.

ANKERBERG…Älykästä suunnittelua on kritisoitu myös tietämättömien argumentiksi.  Luonnollisia syitä elämän alkuperälle ei tiedetä, – mutta ne selviävät ehkä joskus.  Väliajalle on kehitetty mysteerinen teoria älykkäästä suunnittelusta.

MEYER:…Kuvailit kritiikkiä todella hyvin.  Joskus väittelen M. Shermerin kanssa.  Hän esittää joka kerta saman kritiikin.  Tässä yksi lainaus häneltä: – Älykäs suunnittelu väittää, että elämä on niin monimutkaista…Hän puhuu DNA:n informaatiosta.…ettei se olisi voinut kehittyä luonnonvoimien ansiosta.  Siksi sen takana on älykäs suunnittelija.

Loogisesti ajateltuna hän väittää, – että koska emme tiedä syytä, – on oltava älykäs suunnittelija.  Hän väittää, ettemme tiedä luonnollista prosessia (NP), – joka voisi tuottaa halutun tuloksen (E). Koska luonnollista selitystä ei ole, – on oltava mysteerinen älykäs suunnittelija.  Mutta näin en väitäkään.

Itse väitän, etten tiedä elämän synnylle luonnollista selitystä.  Se osa kritiikistä on totta, – mutta tiedän silti, mikä kykenee tuottamaan – tietoa eli täsmennettyä monimutkaisuutta, toiminnallista tietoa.  Sitä voi tuottaa äly. Tietämämme perusteella – eikä sen perusteella, mitä emme tiedä, – äly on paras selitys DNA:n informaation lähteeksi. Se ei ole tietämättömyyttä, – vaan perustuu nykytietoon syy- ja seuraussuhteista.

Shermer antaa väitteestä virheellisen kuvan.  Jotkut sanovat, että älykäs suunnittelu on vain Aukkojen jumala -argumentti.  Se on toinen tapa puhua tietämättömien argumentista, – vaikka väite perustuu tietoon.  Kuvittele, että olisit arkeologi, joka löytää Rosettan kiven.  Tutkit sitä ja tajuat, että siinä on jonkun kaivertamaa tietoa.  Kyse ei olekaan vesi- tai tuulieroosion jäljistä. Kukaan ei sanoisi sitä Aukkojen kaivertaja -harhaksi.  Siinäkin tekijäksi oletetaan äly, koska tiedetään, että asiaan tarvitaan älyä.  Jos tällainen päätelmä voidaan tehdä kaikissa muissa yhteyksissä, -mutta biologiassa se on kielletty, asetelma on aika erikoinen.

ANKERBERG…Michael Shermer esittää toisenkin kritiikin: – Roska-DNA kumoaa älykkään suunnittelun.  Ihmisperimä näyttää enemmän mutaatioiden mosaiikilta – kuin älykkäästi suunnitellulta: – kopioidut, lainatut ja hylätyt DNA-pätkät – ovat miljoonien evoluutiovuosien hutera tulos.

MEYER:…Tämä on hyvin yleinen kommentti.  Miksi älykkäästi suunnitellussa perimässä olisi paljon roska-DNA:ta, -joka ei koodaa proteiineja ja on vailla tehtävää?  Minusta väite on kummallinen, – koska tiedetään, että roska-DNA ei ole roskaa. Perimän ei-koodaavat jaksot toimivat tietokoneen käyttöjärjestelmän tavoin.  Ne ohjaavat proteiineja koodaavien tiedostojen – ajoitusta ja muun tiedon käyttöä.

Minulla on lyhyt lista niiden tunnetuista tehtävistä.  Se saattaa kiinnostaa katsojia. Roskaksi kutsuttu DNA ei ole roskaa, vaan toimivaa DNA:ta.  1. Se säätelee DNA:n kahdentumista. 2. Se säätelee transkriptiota. 3. Se ohjaa geneettisen aineksen uudelleenjärjestymistä.  4. Se säätelee kromosomien oikeaa laskostumista ja ylläpitoa. 5. Se ohjaa kromosomien vuorovaikutusta – tumakotelossa ja tuman ytimessä.  Siinä oli 5 kohtaa, – mutta voin esittää top-10:n kuten David Letterman. 6. Se ohjaa RNA:n tuotantoa, käsittelyä ja silmukointia. 7. Roska-DNA, joka ei siis ole roskaa, ohjaa translaatiota.  Tämä näkyi myös aiemmin esitetyssä animaatiossa. 8. Se säätelee alkion kehitystä. 9. Se korjaa DNA:ta – ja auttaa solujen immuunipuolustuksessa (10.). Tämä on vain lyhyt lista ns. roska-DNA:n tehtävistä.  Se ei ole roskaa. Koko kritiikki roska-DNA:n hyödyttömyydestä on aivan väärä.

ANKERBERG…Aikaa on enää vähän.  Monien mielessä on tuomarin toteamus Doverin oikeudenkäynnissä.  Hän sanoi älykästä suunnittelua tieteeksi naamioiduksi uskonnoksi.

MEYER:…On perusteltua pitää älykästä suunnittelua tieteenä.Se käyttää samaa päättelymetodia kuin Darwin.

Tuomarit eivät myöskään ole tieteen filosofian – tai tieteen määritelmien luojia.  Se kuuluu tieteenfilosofeille. Olen itsekin tieteenfilosofi – ja minusta älykäs suunnittelu täyttää tieteen määritelmän kriteerit.  Älykästä suunnittelua väitetään uskonnoksi, – mutta on tärkeää erottaa kaksi asiaa. On erotettava älykkään suunnittelun teoriapohja ja sen vaikutukset.  Myönnän, että älykkäällä suunnittelulla on myönteinen vaikutus uskontoon. Useimmat teistiset uskonnot -perustuvat jonkun älykkään luojan tai suunnittelijan olemassaoloon.

On tärkeää korostaa, – ettei älykäs suunnittelu perustu uskontoon.  Se ei ole Raamatun tulkintaaeikä nojaa auktoriteettiin. Se perustuu etenkin modernin molekyylibiologian tutkimustuloksiin.  Se käyttää tavallisia tieteellisen päättelyn metodeja, -jotka mm. Darwin ja Newton kehittivät kauan ennen älykästä suunnittelua.  Sen pohjana on tieteellinen päättely, – mutta sen tuloksilla on vaikutuksia uskontoihin. Tämä ei silti tee teoriasta väärää. Teorian totuudellisuus ei määräydy sen mukaan, pitääkö sen seurauksista vai ei.  Ei Darwinkaan ollut väärässä, koska tulokset viittaavat ateismiin. Teoriaa pitää arvioida sitä tukevien todisteiden riittävyydellä. Älykästä suunnittelua tukevat vahvat todisteet. Teoriaa arvioitaessa ei ole merkitystä, onko sillä uskonnollisia vaikutuksia.

ANKERBERG…Ensi viikolla tutkimme asioita teleskoopilla.  Katsomme, mitä tutkijat sanovat alkuräjähdyksestä – ja hienosäädetystä kaikkeudesta.  Nähdään silloin!

 

*****

Lisätietoja ja katsomaan lisää TV-ohjelmia voit ladata ilmaisen APP: n John Ankerberg -näyttelystä.

Rukoilemaan hyväksymään Jeesuksen Kristuksen henkilökohtaisena Vapahtajasiasi, käy www.jawhow.org

Copyright 2015 ATRI