Kumoaako uusi tieteellinen tieto elämän alkuperästä Darwinin evoluutio-opin? Osa 5

KUULUTTAJA:…Tänään käsittelemme elämän tärkeimpiä kysymyksiä: – Mistä tulemme?  Miten päädyimme tänne? Miten saimme alkumme? Charles Darwin myönsi Lajien synty -kirjassaan, – ettei tiedä, miten ensimmäinen solu syntyi.  Hän otaksui, että jotkut kemikaalit yhdistyivät sattumalta – ja tuloksena oli varhaisen maapallon vesissä syntynyt alkukantainen solu.

Nykyajan molekyylibiologit haastavat Darwinin evoluutio-oletukset.  Tiedemiehet ovat saaneet selville, – ettei solu ole yksinkertainen, – vaan uskomattoman monimutkainen.

Yksi pieni solu on kuin minimaalisen pieni tehdas.  Siinä on tuhansittain hienosti suunniteltuja – monimutkaisen molekyylikoneen osia.

Solu muodostuu yli 100 000 miljoonasta atomista.  Jokaisen solun tumassa on DNA-molekyyli, – joka sisältää 3 miljardia merkkiä digitaalikoodattua täsmätietoa.  Koodi ohjaa solua monimutkaisten molekyylien muodostamisessa. Niitä kutsutaan proteiineiksi. Ne ylläpitävät solun toimintaa.

Mistä DNA:n tarkka informaatio on peräisin?  Onko se ohjaamattomien luonnonvoimien tulos? Vai onko se älykkään suunnittelijan tekemä?

Microsoftin Bill Gates on sanonut: – Ihmisen DNA on kehittyneempi kuin yksikään tietokoneohjelma.

Tänään opimme, miksi solun DNA:n digitaalikoodi – on kiistaton todiste älykkäästä suunnittelijasta.

Vieraani on tri Stephen Meyer, – yksi älykkään suunnittelun liikkeen perustajista.  Hän väitteli tohtoriksi tieteenfilosofiasta Cambridgessa.

*****

JOHN ANKERBERG…Tervetuloa seuraamme!  Tänään keskustelemme kiistellystä aiheesta.  Missä ja miten elämä sai alkunsa? Mistä ensimmäinen solu tuli?  Vieraani on yksi myrskyn silmään joutuneista, – tieteenfilosofi Stephen Meyer.  Hän on kirjoittanut suositun kirjan, – josta puhutaan kaikkialla internetissä. Sen nimi on Signature in the Cell.  Kirjan mukaan elämä ei syntynyt sattumalta, – ja itse solu todistaa sen. Voisitko kertoa DNA:sta? Mitä siitä sanotaan?

STEPHEN MEYER:…Tärkein todiste elämän alkuperästä – on solun sisällä oleva informaatio. Valtaosa informaatiosta on – DNA juosteen nelimerkkisessä digitaalikoodissa.  Bill Gates on verrannut sitä tietokoneohjelmaan. Richard Dawkins pitää tietokoneen kieltä ja DNA:n koodia – hämmästyttävän samankaltaisina. DNA näyttää silmiinpistävästi suunnitellulta.  Silti millään ohjaamattomalla evoluutioprosessilla – ei ole pystytty selittämään ymmärrettävästi DNA:n tiedon alkuperää.

Tämä väittely on alkanut jo 1800-luvulla.  Väitellään siitä, – onko kaikki elävä suunniteltua vai vaan suunnitellun näköistä.  Kun tutkitaan elämän perustaa, sen pienintä yksikköä eli solua, – sen sisältä löytyy digitaalitietoa, nanoteknologiaa, – minikokoisia tietovarastoja, prosessointiteknologiaa – sekä koneita tiedon tulkitsemiseksi.  Biologiassa on koittanut uusi aika. Minä ja monet muut väitämme, – että kyse ei ole kuvitellusta suunnittelusta, – vaan jonkun älykkään suunnittelijan työn tuloksesta.

ANKERBERG…Jos ei usko, että kaiken taustalla on äly, – täytyy tukeutua naturalistiseen teoriaan. Puhuimme aiemmin sattumasta – ja sanoit, että tiedeyhteisö on hylännyt sen.  Mitkä teoriat ovat tulleet tilalle?

MEYER:…Intuition vastaisesti monet, – jotka eivät ole tiedemaailmasta, uskovat sattumaan.  Kaikki johtavat elämän alkuperää tutkineet biologit – ovat hylänneet sattuman selityksenä 1960-l. lopulta.  Syynä on solun valtavan monimutkainen ja integroitu rakenne – ja huikea täsmällisen tiedon määrä – vaikkapa vain yhdessä geenissä, – jota tarvitaan yhden proteiinin tuottamiseen.  Pelkkä sattuma on selityksenä työnnetty hieman sivuun, – mutta sitä on yritetty yhdistää naturalistisiin mekanismeihin. Tämä on klassinen darwinistinen strategia. Darwin ei yrittänyt selittää uusia elämän muotoja pelkällä sattumalla.  Hän yhdisti satunnaisen muuntelun luonnonvalintaan. Elämän alkuperää tutkineet ovat pyrkineet samaan.

ANKERBERG…Mitä todisteita on sitä vastaan?

MEYER:…Kyse on eräänlaisesta kehäpäätelmästä.  Jos haluaa selittää elämän alkuperän -luonnonvalinnalla, törmää ongelmiin. Luonnonvalinnan käsite alkaa horjua.  Darwinin luonnonvalinta oli kelpoisimman selviytymistä. Tietty eliöryhmä lisääntyy – ja seuraava sukupolvi on suurempi.  Yksilöt alkavat kilpailla. Jos joillekin eliöille ilmaantuu ominaisuus, – joka antaa niille eloonjäämisedun, – ominaisuus alkaa periytyä ja muuttaa populaatiota.  Perinnöllinen muuntelu ja kilpailu ovat evoluutiota ylläpitäviä voimia.

Miten voi vedota luonnonvalintaan ennen kuin eliöitä on edes olemassa?  Ei ole kilpailua. Mikään ei lisäänny. Jotta luonnonvalinta voisi alkaa, on oltava monistautumiskykyisiä eliöitä.  Ruudussa näkyvä kaavio havainnollistaa ongelmaa. Luonnonvalinta perustana ovat – itseään monistavat eliöt.

ANKERBERG…Eliöiden on oltava olemassa.- Niin.

MEYER:…Lisäksi DNA:ssa on oltava informaatio proteiineja varten.  Kaikissa lisääntyvissä organismeissa, – niiden solujen jakautumisessa, – on jo olemassa informaatiota proteiineissa ja DNA-molekyyleissä.  Mitä yritettiinkään selittää? Yritettiin selittää DNA:n ja proteiinien alkuperää – ja perustella sitä prosessilla, joka vaatii niitä toteutuakseen.

Nobel-palkinnon saanut molekyylibiologi Christian De Duve – on tutkinut paljon elämän alkuperää.  Hän tiivisti ytimekkäästi koko ongelman. Hän sanoi, että esibioottiset luonnonvalintateoriat eivät päde, – koska ne tarvitsevat informaatiota, – mikä tarkoittaa, että ne olettavat olevan olemassa sen, mitä selittävät.

ANKERBERG…Selitys ei siis ole sattuma eikä luonnonvalinta.  RNA:sta on liikkeellä suosittu teoria. Mikä se on ja mitä siinä on vikana?

MEYER:…Hypoteesin nimi on RNA-maailma.  Se pyrkii yhdistämään esibioottisen luonnonvalinnan – jonkinlaisiin satunnaismuutoksiin.  Monistautumiskykyisten organismien sijaan – hypoteesi perustuu monistautumiskykyiseen RNA-molekyyliin.  RNA-molekyyli voi kopioida itseään ja tuottaa uusia molekyylejä, – joiden oletetaan kilpailevan ja laukaisevan luonnonvalinnan.

Tätä hypoteesia ei ollut tarkoitettu – vastaukseksi DNA:n tiedon alkuperään.  Eikä se sitä selitäkään. Kerron kohta, miksi. Alun perin RNA-hypoteesin piti selittää muna vai kana -ongelma.  Havainnollistan asiaa kaaviolla. Solun sisällä on erittäin monimutkainen integroitu rakenne. Insinööri huomaisi sen.

ANKERBERG…Kaikki vain yhdessä solussa. – Niin, sama muna vai kana -ongelma.

MEYER:…Solun osat ovat toiminnallisesti riippuvaisia.  Tarvitaan DNA:n tietoa proteiinien tuottamiseksi ja elämän ylläpitämiseksi.  Toisaalta proteiinia tarvitaan käsittelemään DNA:n tietoa. DNA tarvitsee proteiineja ja proteiinit DNA:ta.  Mikä oli ensin? Solun toiminta vaatii kumpaakin.

Pulman ratkaisemiseksi kehitettiin RNA-maailmaksi kutsuttu hypoteesi.  Se perustui molekyyliin, – joka varastoi tietoa ja katalysoi kemiallisia reaktioita.  Sen nimi on RNA. DNA:n ja pelkkien proteiinien sijaan – jotkut tutkijat uskoivat, että elämä ja evoluutioprosessi alkoivat – itseään monistavasta RNA-molekyylistä.

ANKERBERG…RNA:ssa oli kaikki.

MEYER:…Niin, se on tietovarasto ja reaktioiden katalyytti.  Ongelmia riittää silti. Ensiksi, yksinkertaisen katalyysin saavat aikaan – pienetkin molekyylit ja RNA. Entsyymit ovat asia erikseen.   Entsyymikatalyysi on proteiinien tehtävä. Proteiinientsyymien avulla päästään – monivaiheisiin reaktioihin, joita ei muuten tapahtuisi. RNA:n ei ole osoitettu pystyvän tähän.  Se ei siis pysty ratkaisemaan muna vai kana -ongelmaa.

RNA-maailma -hypoteesiin liittyy vielä kaksi tärkeää informaatio-ongelmaa.  Tässä kuvassa näemme RNA-maailman 7 askeleen sarjana. Katsotaan, mitä hypoteesin kannattajat ajattelevat.  Heidän mukaansa RNA:n osat, jotka muistuttavat paljon DNA:n osia, – eli sokerit ja fosfaattiemäkset, – ilmestyivät spontaanisti Maasta sen varhaisessa vaiheessa.  Tämä on vaikea vaihe. Sitten ne yhdistyvät ja muodostavat RNA-molekyylejä. RNA-molekyylit monistavat itseään – ja niiden välille muodostuu darwinilaista kilpailua eloonjäämisestä.

Kolmas vaihe on kriittinen.  Siihen tarvitaan informaatiota.  RNA:sta tiedetään, – että se on saatu monistamaan vain noin kymmenesosa itseään.  RNA-molekyylit, joilla on monistuskyky, – ovat pystyneet kopioimaan enintään vain kymmenyksen itsestään.  Tämän ehtona on, – että RNA-molekyylien emäkset ovat tarkasti oikeassa järjestyksessä. RNA:ssa kuten DNA:ssakin on tietoa sisältäviä emäksiä.  RNA-maailma -teorian kolmannessa vaiheessa – tarvitaan tietoa sisältävä molekyyli. Kukaan ei ole pystynyt selittämään, mistä tieto tulee.

ANKERBERG…Eikä kyse ole vähäisestä tiedosta. – Tietoa on tosi paljon.

MEYER:…Kun RNA-maailmassa nousee kriittiselle 5. askelmalle, – on jossain vaiheessa poistuttava RNA-maailmasta, – jossa RNA monistaa RNA:ta, – prosessiin, jota nykyään kutsutaan translaatioksi.  Siinä informaation avulla – tuotetaan ns. Translaatio -koneistossa proteiineja. Koneisto siis tuottaa proteiineja DNA:n tiedon pohjalta. Koneiston toiminta vaatii paljon proteiineja. Tietyssä vaiheessa tarvitaan DNA:n tietoa – ja proteiineja, joiden avulla translaatio tapahtuu.  Translaatioon tarvitaan paljon proteiineja. On pystyttävä selittämään, mistä elämä koostuu. Sekin kiteytyy informaatio-ongelmaksi, – koska translaatioon vaaditaan erilaisia proteiineja.

On kolme ongelmaa: – 1. RNA ei toimi oikeana entsyymikatalyyttinä.  2. Ei voida selittää, minkä tiedon varassa RNA alkaa monistaa itseään – eikä sitä, mistä tulee tieto translaation suorittamiseksi. (3.) Se on osa solun toimintaa, ja se on selitettävä.

ANKERBERG…Mitä asiaan perehtyneet tutkijat toteavat?

MEYER:…Enimmäkseen sen, ettei RNA-maailma -teoria toimi.  Christian De Duve, elämän alkuperää tutkinut nobelisti, – peräänkuuluttaa teoriaa esi-RNA-maailmasta, – koska prosessin alun selittäminen on muuten liian vaikeaa.

ANKERBERG…Palataan siis taaksepäin. – Niin.

MEYER:…Robert Shapiro, jota alan tutkijat kutsuvat Herra Tiedoksi, – koska hän on todellinen kemian asiantuntija, – toistaa jatkuvasti:  Ei elävä elämä noin toimi. Nyt etsitään uutta teoriaa.

ANKERBERG…Mikä uusi teoria on nyt ehdolla?

MEYER:…Tutkijat kutsuvat sitä joskus välttämättömyydeksi.  He tarkoittavat luonnonlakeja. Nykyään puhutaan myös itseorganisoituvista teorioista.  Ensimmäisen niistä kehitti 1960-luvulla Dean Kenyon. Hänellä oli ajatus, joka siihen aikaan oli hyvin järkevä.  Hän ehdotti, – että esim. Proteiinimolekyylin tuottamiseen tarvittava tieto – voisi syntyä itseorganisoituvilla kemiallisilla sidosvoimilla.  Hän vertasi sitä kiteiden muodostumiseen. Kiteet ovat hyvin järjestyneitä rakenteita. Vaikkapa suolakide. Siinä natrium ja kloori yhdistetään liuoksessa.  Natriumin positiivinen varaus ja kloorin negatiivinen varaus saavat aikaan…

ANKERBERG…Automaattisestiko?

MEYER:…– Niin, ne järjestyvät itsestään.  Jos ioneja on paljon, – ne järjestyvät kauniisti itseään toistavaksi rakenteeksi.

ANKERBERG…Tietyn mallin mukaan.

MEYER:…– Niin.  Samoin haluttiin selittää myös – aminohappojen tarkka järjestyminen proteiineissa.  Tai ehkäpä jopa emästen järjestyminen DNA-molekyylissä. Kenyon esitti ajatuksen kirjassaan Biochemical Predestination.  Siinä viitattiin Jacques Monodin kolmeen selitysmalliin. Monod esitti tutkijoille kolme vaihtoehtoista selitysmallia: – Sattuma, välttämättömyys tai niiden yhdistelmä.  Kenyonin valinta selitykseksi oli välttämättömyys, – biologinen predestinaatio, – jossa molekyylit järjestyvät kemiallisten sidosvoimien ansiosta.

Lopulta Kenyon, johtava elämän alkuperän tutkija, – kumosi oman teoriansa, – koska se ei toiminut kaikilta osin.  Hän luuli sen toimivan proteiineille, mikä myöhemmin kumottiin.  DNA:n osaltakaan teoria ei toiminut. DNA:ssa on tieto proteiinien tuottamiseksi – ja sen selittäminen oli kriittisin asia.

ANKERBERG…Mitä tuli sitten?

MEYER:…Selitän ensin, miksi teoria ei toiminut.  Selitys on DNA:n kemiallisessa rakenteessa.  DNA-molekyylin rakenteessa kummallakin puolella – on pienet p:t ja viisikulmioita.  Viisikulmiot ovat sokereita – ja p:t ympyrän sisällä kuvaavat fosfaatti-molekyylejä.  Näistä muodostuu molekyylin runko, joka ei sisällä tietoa. DNA:n tieto on molekyylin sisäosan emäksissä A, C, G ja T.  Näiden emästen järjestys välittää informaatiota – proteiinien ja proteiinikoneiden tuottamiseksi. Voisiko DNA:n informaation selittää kemiallisilla sidosvoimilla?  Vastaus on ei. Kuvassa näette pieniä viivoja. Ne kuvaavat kemiallisia sidoksia molekyylien välillä. Näitä sidoksia on sokeri- ja fosfaattimolekyylien välillä – sekä emästen ja sokeri-fosfaattirungon välillä.  Sidoksia ei ole emästen välillä pystyakselilla, – jossa on tieto, muttei kemiallisia sidoksia määräämässä – emästen vuorovaikutusta eli niiden perättäistä järjestystä.

Havainnollistan tätä hieman.  Tämä tuli mieleeni, kun lapseni olivat pieniä.  Nyt jo opiskeleva poikani olisi voinut lähettää viestin: Isä, lähetä rahaa.  Vastaavia viestejä sain jääkaapin oveen, – koska nämä kirjain-magneetit tarttuivat sen metallipintaan.  Kemialliset sidosvoimat selittävät, miksi kirjaimet tarttuvat taustaansa, – magneettiseen tauluun. Samalla tavalla voidaan selittää, miksi DNA:n tietoa tuottavat emäkset – tarttuvat kemialliseen runkoonsa.  Mutta selittävätkö kemialliset sidosvoimat järjestyksen? On huomattava, ettei magneetti vaikuta kirjainten välillä. Kirjaimet eivät järjesty magneetin avulla. Magneettiset voimat selittävät vain kirjainten pysymisen taustassa.

Järjestykseen ne eivät vaikuta.  Voin järjestää kirjaimet uudelleen.  Niiden tieto häviää, vaikka samat magneettiset voimat vaikuttavat.  Sama pätee DNA-molekyyliin. Kemialliset voimat, jotka sitovat tietoa välittävät emäkset molekyylin runkoon, – eivät vaikuta emästen järjestykseen.  DNA:n kemiallinen rakenne paljastaa sen. Se, että järjestys syntyisi itsestään kemian ja fysiikan lakien ansiosta, – on täysin ristiriidassa DNA:han liittyvän kemian kanssa.  Tämä teoria on siis floppi – ja ensimmäisenä sen tunnusti teorian kehittäjä Dean Kenyon.

ANKERBERG…Mielenkiintoista.  Jos selitys ei ole sattuma, luonnonvalinta eikä niiden yhdistelmä, -mitä jää jäljelle?

MEYER:…Välttämättömyyteen vetoaminen on myös yksi epäonnistunut selitys.  Itse asiassa sen epäonnistuminen viitoittaa tietä ratkaisuun. Palataan jo tuttuun apuvälineeseeni.  Taululla on viesti, joka ei ole magneettisten voimien tulos. On ilmeistä, että viesti on älyn tuote.  Itse asiassa poikani järjesti kirjaimet. Tämä on älykästä suunnittelua. Intuitiivisesti tiedämme, että informaatio on mielen tuote.  Kokemus kertoo, että siihen tarvitaan älyä. Kun olin kahlannut läpi kaikki naturalistiset teoriat, aloin miettiä, – voisiko älykkään suunnittelun idean muotoilla tieteelliseksi hypoteesiksi.

Älykkään suunnittelun idea on melko yksinkertainen.  Sen mukaan älykkään suunnittelijan toiminta voidaan jäljittää – sen vaikutusten perusteella.  Esim. Rushmore-vuoreen on veistetty kasvoja, – jotka todistavat, että taustalla on ollut veistäjä.  Solun sisällä ei ole veistettyjä pikkukasvoja, – mutta todisteita älystä: – digitaalikoodi, nanoteknologia, – pienenpienet koneistot.  Muissa yhteyksissä niitä pidetään osoituksena älystä. Biologian ilmiöt eivät vain näytä suunnitelluilta – vaan ovat todiste älykkäästä suunnittelusta.

ANKERBERG…Stephen, kirjasi mukaan on tehty – lisää älykästä suunnittelua tukevia löytöjä. Mitä?

MEYER:…Kirjassani kallistuin älykkään suunnittelun puolelle – sen perusteella, mitä 1960-l. lopulta – on tiedetty DNA:n digitaalimuotoisesta informaatiosta.  DNA:ssa olevan tiedon lisäksi on opittu lisää siitä, – miten solu varastoi, järjestää ja hyödyntää tuota tietoa. Jokainen uusi löytö tuo lisätodisteita älyllisestä toiminnasta.

ANKERBERG…Hämmästyttävää.

MEYER:…– Niin.  Esimerkiksi, solussa on oikolukua muistuttava toiminto, – joka kopioi tietoa.  Jos kopioinnissa sattuu virhe eikä kopio enää vastaa alkuperäistä, – tietty proteiinien yhdistelmä keskeyttää kopioinnin ja korjaa aiemman virheen.  Lisäksi on toiminto tiedon järjestämiseksi. Solun informaatio on hierarkkisessa järjestyksessä tietokoneiden tapaan. Tiedostot kuuluvat kansioihin jne.  Informaatio on sisäkkäistä – eli tietty geneettinen viesti sisältyy toiseen geneettiseen viestiin. Kuten Maatuska-nukeissa ja salaustekniikoissa.

ANKERBERG…Nyt olemme katsoneet mikroskoopilla – ja nähneet monimutkaista informaatiota, – jonka taustalla voi olla vain älyä.  Stephen on toiminut hyvänä opettajana. Tavataan ensi viikolla.

*****

Lisätietoja ja katsomaan lisää TV-ohjelmia voit ladata ilmaisen APP: n John Ankerberg -näyttelystä.

Rukoilemaan hyväksymään Jeesuksen Kristuksen henkilökohtaisena Vapahtajasiasi, käy www.jawhow.org

Copyright 2015 ATRI