Miksi Jumala sallii pahan ja kärsimyksen maailmassa? – Ohjelma 2
KUULUTTAJA:…Aiheemme tänään: – Miksi Jumala sallii pahan? Oletko koskaan istunut sairastavan rakkaasi kuolinvuoteella? Oletko selvinnyt maanjäristyksestä tai hurrikaanista? Miksi Jumala sallii tällaista? Eikö Hän ole rakkaus ja kaikkivoipa? Onko Hänellä hyvä tarkoitus? Jos on, mikä se on?
Yritämme ymmärtää pahuuden ongelmaa. Vieraani Norman Geisler on filosofi, teologi – ja Southern Evangelical Seminaryn johtaja. Hän on kirjoittanut yli 50 kirjaa. Hän on arvostettu kristitty apologi.
*****
JOHN ANKERBERG…Tervetuloa tärkeän, kaikkia koskettavan aiheen pariin. Puhumme pahuuden ongelmasta. Muistan, kun istuin ALS-tautia sairastavan äitini kuolinvuoteella ja ajattelin: – Jos Jumala on rakkaus ja kaikkivoipa, miksei Hän auta äitiäni? Ehkä sinäkin olet kokenut samaa. Ehkä perheesi on traagisesti menettänyt rakkaansa. Ehkä sinulla on syöpä, – olet saanut sydänkohtauksen tai muuta yllättävää. Jos Jumala on rakkaus, miten voi uskoa Häneen, – kun maailma on täynnä ongelmia? Miksi Jumala ei puutu asioihin?
Vieraanani antamassa raamatullisia ja filosofisia vastauksia – on filosofi, teologi ja hyvä ystäväni Norman Geisler. Hän johtaa Southern Evangelical Seminarya. Norman, olit vieraani, kun juttelimme rabbi Harold Kushnerin kanssa. Hän kirjoitti kirjan When Bad Things Happen to Good People. Hän kertoi kauheaan sairauteen kuolleesta 12-vuotiaasta pojastaan. Se muutti Kushnerin ajatukset Jumalasta. Hän koki Jumalan erilaisena kuin ennen. Hänestä Jumala oli yhä rakastava, – muttei kaikkivoipa. Hänen mukaansa rakastava Jumala haluaisi puuttua asioihin, muttei aina pysty. Siksi meidän täytyy auttaa Häntä. Sinä olit toista mieltä. Tämän jälkeen olet itse joutunut kokemaan tyttäresi kuoleman. Kun sellaista tragediaa käy läpi, – alkaa miettiä näkemyksiään uudelleen.
Katsojia kiinnostaa varmaan se, – miten koit asiat, joiden puolesta olet itse puhunut? Auttoivatko omat neuvosi itseäsi? Toimivatko ne? Tulisiko niihin tukeutua?
NORMAN GEISLER:…Muistan sanoneeni rabbi Kushnerille: – Voin samaistua tunteisiisi, – mutta sinun Jumalasi ei voi lohduttaa sinua, – koska et ole edes varma, näetkö poikaasi koskaan. Et usko, että hän voisi elää kuolemansa jälkeen. Sinun Jumalasi ei ole voimallinen muuttamaan pahaa hyväksi. Tarvitset Raamatun Jumalaa, – joka on kaikkivoipa, hyvä ja kaikkitietävä. Hän voi auttaa sinua.
En silloin tiennyt, että joutuisin itse kokemaan – yhtä vaikeita tai pahempiakin asioita. Menetin 1,5 vuodessa isän, äidin, siskon, langon ja kaksi läheistä ystävää. Olin ollut vuosia pastorina ja lohduttanut kärsiviä ihmisiä. Siltikään en ollut valmis kohtaamaan elämäni suurinta kolausta. Tyttäreni kuoli traagisesti kaksi vuotta sitten. Se oli jotain, mikä on koettava ymmärtääkseen sitä. Se oli kuin kohti tuleva kymmenien metrien hyökyaalto, – kun tietää, ettei osaa uida.
Heittäydyin Jumalan armon alle – ja halusin luottaa siihen, että uskoni on totuus. Minun armossani on sinulle kyllin. Näin sanoo Paavali 2. Kor. 12:ssa. Heräsin yöllä laulamaan lauluja Jumalan luonteenpiirteistä. Jumala on valo. Hän on hyvä ja ikuinen. Hän on armollinen. Lauloin Omanaan olla saan – ja muita hienoja virsiä, jotka kertovat Jumalan luonnosta. Ne olivat ainoa lohtuni. Rakkaimmat läheiseni olivat poissa: – isä, äiti, lanko, siskot ja vielä tytär.
Tragedia oli niin valtava, että Jumalan armo ja luonne tuli testattua. Totesimme Hänet uskolliseksi. Ehdottoman luotettavaksi. Jumalan armon avulla selvisimme, – koska tiesin, että Jumala on rakkaus ja Hänen tarkoitusperänsä ovat hyvät. Jumala on kaikkivoipa ja muuttaa pahan hyväksi. Tulen tapaamaan rakkaani kerran taivaassa. Jumala tulee herättämään heidät kuolleista. Siitä saimme voimaa kestää ja selviytyä tuosta vaikeasta ajasta.
ANKERBERG…Olin todella liikuttunut, kun kuulin asiasta ja puhuin kanssasi. Minulle jäi erityisesti mieleen, kun sanoit: – John, kävin läpi kaikki opetukseni monien vuosien ajalta. Tajusin, että niin asiat ovat. Se jäi mieleeni. Mutta palataan päivän teemaan. Miksi Jumala sallii pahan? Miksei Hän tuhoa sitä, koska on kaikkivoipa ja välittää meistä? Mistä paha on peräisin? Miksi maailma on tällainen?
GEISLER:…Ennen kuin vastaan siihen, haluan kertoa ystävästäni, – joka menetti tyttärensä. Tytär kuoli maatalouskoneen imaistessa hänet sisäänsä. Häneltä jäi neljä lasta. Kun menetin tyttäreni, ystävä rohkaisi minua kortilla. Siinä luki: Lopulta auttavat vain Jumala, rukous ja ystävät. Kärsimyksen aikana apu on tärkeää. Ystäväni, kuten sinä, Josh McDowell, Hank Hanegraff – sekä jotkut johtavat kristityt maailmassa – jättivät puhelinviestejä, kun olin järjestelemässä hautajaisia. Rohkaisevimmat viestit olivat tällaisia: – Rakastan sinua. Rukoilen puolestasi. Suren kanssasi. Tämä ei ole sinun vikasi. Kiitos näistä sanoista. Olitte ainoat, joilta sain juuri tällaiset viestit. Se rohkaisi kovasti.
ANKERBERG…Kiitos. Monet katsojista kokevat varmaan myötätuntoa. Heillä voi olla samanlaisia ongelmia, muttei tietoa mahtavasta Jumalasta. Kerro niille, jotka eivät nähneet edellistä ohjelmaamme, – miksi maailmassa on pahaa?
GEISLER:…Jumala loi ihmiset hyviksi, – mutta antoi heille vapaan tahdon, – joka toi maailmaan pahoja asioita – eli kapinan Jumalaa vastaan. Vapaa tahto on hyvä asia, mutta mahdollistaa pahan. Jumala antoi mahdollisuuden valita paha. Ihminen valitsi sen. Jumala antoi vapauden, ihminen toimi sen puitteissa. Lucifer, Aatami ja me kaikki mokasimme.
ANKERBERG…Onko oikein vihastua siitä Jumalalle?
GEISLER:…Ei, pitää olla vihainen itselleen. Kukin tekee ratkaisunsa itse. Niin makaa kuin petaa. Vapaalla valinnalla on seuraukset. Jos päättää hypätä kalliolta, ei voi syyttää Jumalaa, kun iskeytyy maahan.
ANKERBERG…Jumala on kaikkivoipa Luoja, joka tiesi, että ihminen mokaa. Hän tiesi, että ihminen tekee syntiä, – tiesi tyttäresi kuoleman, 11.9. ja muutkin tapahtumat. Silti Jumala halusi sallia tuon kaiken. Mikä oli Hänen tarkoituksensa?
GEISLER:…Siitä kertoo kolme Raamatun jaetta. 1. Moos. 26:ssa sanotaan: –Älä lähde Egyptiin. Egypti oli epäuskon ja synnin paikka. 1. Moos. 46:ssa sanotaan: – Älä pelkää lähteä Egyptiin. Hoos. 11:n mukaan Egyptistä minä kutsuin poikani.
Jumala tahtoo, ettemme tee syntiä. Silti Hän sallii sen tapahtuvan. Hän voi kääntää synnin seuraukset palvelemaan hyvää. Joosef sanoi: Te tarkoititte pahaa, mutta Jumala käänsi sen hyväksi. Jumala salli pahaa, koska siitä seurasi suurempaa hyvää. Ei voittoa ilman tuskaa, ei kärsivällisyyttä ilman kärsimystä, – ei anteeksiantoa ilman syntiä.
ANKERBERG…Ihmiset ovat päätyneet eri päätelmiin pahasta. Voisitko selittää seuraavat syllogismit? Jotkut kritisoivat, ettei Jumala ole rakkaus tai kaikkivoipa, koska ei kukista pahaa. Tai sitten Jumalaa ei edes ole. Nämä tosin ovat vain toteamuksia, eivät syllogismeja. Aloitetaan väitteestä, ettei Jumala ole rakkaus.
GEISLER:…Määrittelen syllogismin loogiseksi tavaksi esittää ongelma. Tässä ongelma on: Jos Jumala on kaikkivoipa, Hän voi tuhota pahan. Jos Hän on täysin hyvä, Hän haluaa tehdä sen. Mutta pahaa ei ole tuhottu. Sen huomaa uutisista ja katsomalla peiliin. Miten Jumala sitten voi olla hyvä ja kaikkivoipa? Tässä näkemyksessä päättelyn toinen oletus on ongelmallinen. Sen mukaan pahuutta on maailmassa. Oikeampaa olisi sanoa, ettei pahaa vielä ole tuhottu. Jumala voi nujertaa sen vaikka huomenna. Uusi syllogismi voisi olla: Jos Jumala on kaikkivoipa, Hän pystyy. Jos täysin hyvä, Hän haluaa. Koska pahaa ei ole tuhottu, sitä ei koskaan tuhotakaan. Mutta ellei ole Jumala, näinkään ei voi sanoa. Kriitikkojen on leikittävä Jumalaa tietääkseen vastauksen. Jos he perääntyvät ja sanovat, – etteivät tiedä, tuhotaanko paha ja koska, – heille voi vastata: Pahan tuho on edessä. Kaikkivoipa Jumala pystyy tuhoamaan sen. Hyvyytensä vuoksi Hän haluaa sitä. Hän haluaa sitä, pystyy siihen ja tietää kaiken – pahan tuho on siis tulossa.
ANKERBERG…Jatkamme kohta aiheesta. Joku saattaa miettiä sängyn pohjalla: –Sanot, että paha nujerretaan, mutta itse kärsin juuri nyt. Voisiko Jumala lopettaa sen? Jos ei, niin miksi? Miksi pitäisi uskoa, että tulevaisuudessa käy kuten sanot? Tästä jatkamme kohta. Pysykää kanavalla.
*****
ANKERBERG…Jatkamme nyt keskustelua tri N. Geislerin kanssa pahuuden ongelmasta. Jokaisen uskovan on ymmärrettävä, – miksi maailmassa on niin paljon pahaa. Jos Jumala on rakkaus ja Hän rakastaa meitä, – Hän ei halua meille pahaa, mutta on sallinut sen. Hän voi myös lopettaa sen koska haluaa. Miksi Hän ei tee sitä heti, kun Hän pystyisi siihen?
GEISLER:…Leikkauskin voidaan keskeyttää, kun se tuntuu liian kivuliaalta, -mutta se tapahtuu väärään aikaan. Jos hammaslääkärin työ keskeytetään, märkivä hammas jää suuhun. Jumala tietää oikean ajankohdan. Hän tietää, paljonko kärsimystä tarvitaan tuottamaan siitä suurimman hyvän. Jumala tietää kaiken- oikean ajan ja paikan. Hyvyydessään Hän kääntää kärsimyksen tuottamaan elämäämme hyvää. Me kyselemme Jesajan tavoin tuskaillen, kauanko vielä, – mutta Jumala tietää, paljonko tarvitaan, että päästään päämäärään.
ANKERBERG…Ateistit käyttävät päätelmiäsi seuraavasti. Jos Jumala on hyvä, -Hän tuhoaa pahan. Jos Hän on kaikkivoipa, Hän pystyy siihen. Mutta pahaa ei koskaan tulla tuhoamaan. Kaikki jatkuu ennallaan. Jumalaa ei ole. Kaikki on vain toiveunta.
GEISLER:…He sanovat näin, – koska eivät tiedä kaikkea alusta loppuun kuten Jesajan Jumala. He eivät tiedä, mihin lopulta päädytään. Jumala tietää kaiken ja on täysin hyvä. Hän sallii pahan juuri niin kauan kuin on tarpeen suurimman hyvän tuottamiseksi. Jumala tietää, että kaikki päättyy hyvin, koska on suunnitellut sen niin. Hän sallii pahaa ja kärsimystä tuottaakseen lopulta suurimman hyvän. Hän sallii kulkea läpi erämaan, että pääsemme Luvattuun maahan. Kun pääsemme sinne ja katsomme mennyttä, – voimme todeta kuten Paavali 2. Kor. 4:17:ssa: –Tämä hetkellinen ja vähäinen ahdinkomme tuottaa -meille määrättömän suuren, ikuisen kirkkauden.
ANKERBERG…Kirjassasi totesit hienosti: –Ateisti ei voi mitenkään tietää, – ettei pahaa koskaan tuhota, ellei Hän ole itse Jumala.
GEISLER:…Hänen tulisi olla kaikkitietävä sanoakseen, ettei kaikki pääty hyvin.
ANKERBERG…Palataan sairaaseen mieheen sängyn pohjalla. Hän sairastaa kuten äitini. Mihin hän voi tarttua voidakseen uskoa, – että jonain päivänä paha tuhotaan?
GEISLER:…Muistaakseni vuonna 1958 kuulin Paul Harveyn kertovan vierailustaan – syöpään kuolemaisillaan olevan nuoren miehen luona. Hän meni lohduttamaan ja palasi lohdutettuna. Mies oli sanonut: –En usko, että Taivaallinen arkkitehti rakentaisi portaita “ei-mihinkään”. Jos tunnet Taivaallisen arkkitehdin, -joka tietää kaiken ja on täysin hyvä, voit olla varma, että Hän johtaa sinua oikeaan.
Makasin itsekin sängyssä kuolemaisillani maksatulehdukseen. En voinut nostaa kättäni. Vaimoni ja seurakunta rukoili. Sain runon Puutarhassa kuultua, jota en koskaan unohda.
Ihmetteli punarinta varpuselle: – Miksi ihmiset kiirehtivät huolestuneena? Varpunen vastasi: -Ystäväni, siksi varmaan, -että heiltä puuttuu huolehtiva Taivaan Isä, joka meillä on. Siinä on vastaus. Kirjoissasi on muutamia tärkeitä määritelmiä.
ANKERBERG…Ne koskevat pahan tuhoamista ja voittamista. Mikä ero näillä on?
GEISLER:…Palataan päätelmään: –Jos Jumala on kaikkivoipa, Hän voi tuhota pahan. Jos Hän on hyvä, Hän haluaa sitä. Pahaa ei ole tuhottu, Jumalaa ei siis ole. Mutta Jumala ei voi tuhota pahaa tuhoamatta sitä suurempaa hyvää. Vapaus tekee hyvän mahdolliseksi. Pahan tuhoaminen edellyttäisi vapauden poistamista. Aina, kun joku ottaa aseen ampuakseen toista, -Jumalan pitäisi tuhota ase. Kun joku ottaa veitsen iskeäkseen, Jumala voisi muuttaa sen voiksi. Tai kaulaan laitettu hirttosilmukka muuttuisi nuudeliksi. Jos Jumala toimisi näin, Hän tuhoaisi ihmisten vapauden.
Muistatko Madalyn Murray O’Hairin? Hänen kaltaisiaan ei tosin enää ole. Jumala olisi voinut estää hänen jumalattomat öykkäripuheensa. Hän olisi voinut sulkea hänen suunsa. Silloin hän ei olisi ollut vapaa. Kun hän kirjoitti ateistikirjojaan täytekynällä, -Jumala olisi voinut vaikka räjäyttää kynän. Tai hänen ajatellessaan ateistisesti -Jumala olisi voinut aiheuttaa kauhean päänsäryn. Jumala antoi vapauden ajatella, valita ja näyttää tunteitaan. Paha voidaan tuhota vain tuhoamalla vapaus. Silloin katoaa myös mahdollisuus suurempaan hyvään.
Tuhon sijaan oikea sana on voitto. Voiko Jumala voittaa pahan tuhoamatta hyvää? Vastaus on kyllä. Jokainen saa valita, haluaako ikuisesti seurata Jumalaa vai mennä omaa tietään. C.S. Lewisin mukaan jotkut sanovat: –Tapahtukoon tahtosi, Jumala, – ja muille Jumala sanoo: Tapahtukoon tahtosi. Jokainen saa valita, mitä haluaa -ja pitää mielensä ikuisesti. J. P. Sartre kertoi näytelmässään, – kuinka ironista on, että 1900-luvun suurimmat oivallukset helvetistä tulivat ateisteilta. Nietzsche sanoi: –Haluan mieluummin olematonta kuin luovun kyvystä haluta. Sartre sanoi myös: –Helvetin ovi avautui ja sieltä sai poistua, mutta kukaan ei lähtenyt. He olivat oman vapautensa vankeja. He valitsivat niin ja helvetin ovi on lukittu sisältä.
Jumala voittaa pahan tuhoamatta vapautta -antamalla valinnan mahdollisuuden ja toteamalla: Saat, mitä halusit. Miltonin Kadotetussa paratiisissa saatana sanoo: –Hallitsen mieluummin helvetissä kuin palvelen taivaassa. Siihen lisään: Jumala sanoo: Saat, mitä halusit.
ANKERBERG…Jumala antaa ihmisen valita ikuisen hyvän tai pahan -painostamatta häntä ajattelemaan itsensä tavoin. Sen sijaan Hän antaa ihmisen arvokkaasti valita. Ihminen saa myös mahdollisuuden saada anteeksi. Kaikki odottaa valmiina. Voimme saada ikuisen suhteen Jumalaan, mutta siihen ei pakoteta. On hämmästyttävää tajuta tämä.
GEISLER:…Jeesus on täydellinen esimerkki. Matteus 23:37: –Jerusalem, … kuinka usein olenkaan tahtonut koota lapsesi, -niinkuin kana kokoaa poikansa siipiensä alle! Mutta te ette ole tahtoneet. Jumala ei pakota meitä muottiin. Jumala on rakastava Isä, joka suostuttelee, muttei pakota. Mies sanoi naiselle: Rakastan sinua, mennään naimisiin. Nainen kieltäytyi ja mies halusi pakottaa rakastamaan itseään. Pakotettu rakkaus ei ole rakkautta, vaan raiskaus. Jumala ei ole sellainen. Hän ei pakota rakastamaan itseään. Helvetti on olemassa, – koska Jumala on oikeudenmukainen ja rankaisee synnistä -ja koska Hän ei halua pakottaa rakastamaan itseään.
ANKERBERG…Voisitko rohkaista ihmistä, joka on toivoton? Ehkä olosuhteiden vuoksi tai tuntematta Jumalaa. Kerro rakastavasta Jumalasta -ja siitä, kuinka oppia tuntemaan Hänet.
GEISLER:…Rakkaudesta maailmaan Jumala uhrasi ainoan Poikansa. Hän rakastaa kaikkia. Sinuakin. Hän lähetti Poikansa kuolemaan syntiesi tähden. Hän ei halua sinun kärsivän. Siksi on paikka, jossa ei ole kärsimystä, syntiä, kuolemaa eikä surua. Jos tämä ei ole toivoa, mikä on?
ANKERBERG…Tästä herää varmaan monia kysymyksiä. Tulevina viikkoina jatkamme pahan ongelman käsittelyä. Ensi viikolla mietimme, miksi Jumala sallii kärsimystä. Miten vaikka maanjäristykset, pyörremyrskyt ja syöpä voidaan selittää? Nähdään ensi viikolla.
*****
Lisätietoja ja katsomaan lisää TV-ohjelmia voit ladata ilmaisen APP: n John Ankerberg -näyttelystä.
Rukoilemaan hyväksymään Jeesuksen Kristuksen henkilökohtaisena Vapahtajasiasi, käy www.jawhow.org
Copyright 2015 ATRI