Miksi Jumala sallii pahan ja kärsimyksen maailmassa? – Ohjelma 3

KUULUTTAJA:…Aiheemme tänään: – Miksi Jumala sallii pahan?  Oletko koskaan istunut sairastavan rakkaasi kuolinvuoteella?  Oletko selvinnyt maanjäristyksestä tai hirmumyrskystä? Miksi Jumala sallii tällaista?  Eikö Hän ole rakkaus ja kaikkivoipa? Onko Hänellä hyvä tarkoitus? Jos on, mikä se on?

Yritämme ymmärtää pahuuden ongelmaa.  Vieraani Norman Geisler on filosofi, teologi -ja Southern Evangelical Seminaryn johtaja.  Hän on kirjoittanut yli 50 kirjaa. Hän on arvostettu kristitty apologi. Päivän aihe on varmasti jokaista koskettava.

*****

JOHN ANKERBERG… Tervetuloa ohjelmamme pariin.  Aiheemme on laaja: Miksi Jumala sallii kärsimystä?  Päivän vieraani kertoi oppilailleen kertomuksen, jota en itse meinannut uskoa.  Mies oli leikkaamassa ruohoa takapihallaan. Taivaalta lensi liikennevalopylväs – ja tappoi miehen.  Opiskelijat ihmettelivät, mistä pylväs tuli. Talon etupuolella oli liikennevalo, johon kuorma-auto osui niin kovaa, – että pylväs lensi talon yli takapihalle ja tappoi miehen.

Kaikilla on ihmeellisiä kertomuksia.  Kun uskoo rakastavaan, kaikkivoipaan ja kaikkitietävään Jumalaan, – miettii, miksi Hän sallii tällaiset asiat.  Tapasin kerran yhdessä tilaisuudessa kaksi vanhempaa ihmistä. Lapsina he olivat kokeneet holokaustin. Mies oli kasvanut Auschwitzissä ja muilla keskitysleireillä. Lapsena hän oli nähnyt, kun toisia lapsia leikeltiin ja tapettiin. Hän luopui uskostaan.  Miksi Jumala sallii tällaisia julmuuksia, syntiä, – kärsimyksiä, tuskaa ja terroritekoja? Miksi rakastava Jumala sallii tämän?

NORMAN GEISLER:…Tähän tarvitaan suuria selityksiä.  Viittaan tässä rabbi Kushnerin kirjaanWhen Bad Things Happen to Good People.  Hän haastatteli holokaustin kokenutta naista, joka sanoi: –Ei tullut mieleenkään syyttää Jumalaa.  Jumala ei ole näiden tapahtumien syy, – vaan pahat, syntiset ihmiset.

Eikö ole mielenkiintoista, – että joitakin kärsimykset katkeroittavat, joitakin vahvistavat?  Joni Eareckson Tada on malliesimerkki ihmisestä, joka vahvistui.  Ateistista ja agnostikosta tulee katkera. Jos reagoi positiivisesti ajatellen: –En ymmärrä kaikkea täysin, mutta uskon, – että rakastavalla Jumalalla on hyvä tarkoitus, – niin pääsee vaikeuksien yli.  Jos puhuu Jumalasta sopimattomasti, – kuten Jobin kirjassa mainitaan, – katkeroituu, koska syyttää universumin ainoaa, -joka voi tehdä pahalle jotain, joka rakastaa ja jolla on hyvä tarkoitus. Jos katkeroituu eikä vahvistu, saa kompastuskiven eikä ponnahduslautaa.

ANKERBERG…Puhuit viime viikolla tyttärestäsi, jonka menetit.  Sinä ja monet muutkin kyselevät joskus syytä. Ihmiset haluavat ymmärtää, miksi.  Mitä itse ajattelit tuossa tilanteessa? Miten selitit asian itsellesi – sehän todella sattui?

GEISLER:…En koskaan ajatellut syyttää Jumalaa.  Tällaisessa tilanteessa oikea raamatullinen käsitys Jumalasta on kaikki kaikessa.  Tiesin, että Jumala rakastaa, on kaikkivoipa ja haluaa hyvää, – vaikken tiennyt, mikä tarkoitus kaikella oli.  On eri asia olla tietämättä syytä – ja tuntea Hänet, joka tietää syyn. Tiesin, että olen rajallinen ja erehtyväinen, – ja myös, että Jumala tietää.  Asioista pääsee yli tajuamatta syytä niihin, – jos tuntee syyn tietävän taivaallisen Arkkitehdin. Hän ei rakenna portaita “ei mihinkään”. Vaikka siltä näyttäisi, Jumala tietää portaiden määränpään.  Jos pysyy reitillä, Jumala näyttää maalin.

ANKERBERG…Puhumme kohta kärsimyksistä, mutta kerro ensin Jumalan tarkoitusperistä.  Mistä paha ilmestyi? Miksi Jumala salli sen?

GEISLER:…Täysin hyvä Jumala loi hyviä olentoja, – joille antoi vapaan tahdon.  He käyttivät sitä väärin, ja paha tuli universumiin. Jumala tiesi sen etukäteen, ja sitä varten oli suunnitelma.  Tämä on paras kaikista mahdollisista maailmoista, kuten Leibniz sanoi. Voltaire pilkkasi ajatusta Candidessa.  Minusta tämä maailma on paras tapa päästä parhaimpaan mahdolliseen maailmaan.

Paras mahdollinen olento, Jumala, – teki parhaan mahdollisen vapaan tahdon maailman.  Ihminen valitsi pahan. Jumala käyttää sitä suuremman hyvän aikaansaamiseksi. Sallimalla pahan hän voittaa pahan.  Hän tulee erottamaan hyvän pahasta, – koska paha on esteenä hyville ihmisille – ja hyvä ärsyttää pahoja.

Kouluaikana olin töissä tuotantolinjalla.  Minua ärsyttivät toisten siivottomat puheet ja tupakansavu.  He ärsyyntyivät, kun luin Raamattua ja todistin heille. Jumalalla on ratkaisu:  Vehnä ja luste kasvavat yhdessä sadonkorjuuseen. Lopulta ne erotetaan. On paikka, jossa paha ei vaivaa hyviä ihmisiä.  Se on taivas. Paikka, jossa hyvä ei ärsytä pahoja, on nimeltään helvetti.

ANKERBERG…Kun ihmiset ovat oikeasti vapaita, he voivat päättää tärkeistä asioista vapaasti.  Määrittele predestinaatio ja vapaa tahto.  Onko meillä oikeasti vapaa tahto?

GEISLER:…Predestinaatio tarkoittaa, että Jumala tietää kaiken alusta asti, kuten Jesaja sanoo.  Hän tietää etukäteen, miten asiat päättyvät -ja ketkä menevät taivaaseen, ketkä helvettiin.  Kaiken muunkin Hän tietää.

Vapaalla tahdolla tarkoitetaan mahdollisuutta valita toisin ilman että kukaan pakottaa.  Voivatko nämä olla totta yhtä aikaa? Kyllä. Kun Jumala tietää jotain varmaksi, se tapahtuu.  Muuten Hän ei olisi kaikkitietävä. Kaikkitietävä tuntee tulevan – se on sillä tavoin määrätty.  Jumala tiesi ihmisten valinnan tuloksen. Synti oli määrätty Jumalan ennalta tietämisen, mutta vapaa valinta ihmisen kannalta.

Vaimoni tallentaa minulle futismatseja ollessani matkalla.  Kun tulen kotiin, matsi on äänitetty. Matsin tapahtumat on jo määrätty.  Aina kun katson sen videolta, tulos ja tapahtumat ovat samat. Silti kaikki tehtiin vapaasta tahdosta.  Pelaajat olivat valinneet joukkueensa ja jokaisen liikkeensä.

Mietitkö, että puhuin menneestä?  Jumala voi katsoa eteenpäin samoin kuin me menneeseen.  Hän näkee vapaat valinnat tulevassa. Ne ovat määrättyjä Jumalan ja vapaita ihmisen kannalta.  1. Piet. 1:2:ssa puhutaan Jumalan edeltä tietämisestä – ja Room. 8:29:ssä edeltä tuntemisesta.

ANKERBERG…Juudas on hyvä esimerkki.

GEISLER:…Jumala tiesi, että Juudas pettää Kristuksen.  Logiikka menee näin: Jumala tiesi, että Juudas pettää Kristuksen. Totta.  Jos Jumala tiesi sen, Juudaan täytyy pettää Jeesus. Totta.  Muuten Jumala olisi ollut väärässä.  Juudas ei valinnut vapaasti. Väärin.  Jumala tiesi, että Juudas pettää vapaaehtoisesti.  Jopa Westminsterin uskontunnustus toteaa, että on toissijaisia syitä.  Jumala ei määrää kaikkea suoraan, vapaalla valinnalla on osansa. Jumala tiesi, että Juudas pettää Kristuksen vapaaehtoisesti.  Juudas vastasi itse omasta valinnastaan. Jumala vastasi ennalta tietämisestä.

ANKERBERG…Kävit niin pikaisesti läpi nuo asiat.  Me maallikot jäimme vähän jälkeen. Kerro dominovertauksesta, joka selittää välttämättömiä seurauksia.  

GEISLER:…Ensimmäisen dominon tönäisy kaataa loput (välttämätön seuraus).  Yksi kaataa toisen eikä siihen vaikuta vapaa tahto.  Jos keskelle jonoa laitetaan ihminen, jota ennen ja jälkeen on sata palikkaa, -ensimmäisen palikan tönäisy ei välttämättä kaada viimeistä. Ensimmäiset sata kaatuvat, – mutta loppujen kaatuminen on kiinni ihmisen valinnasta.  Jumala tietää välttämättömät seuraukset eli sen, että sata ensimmäistä kaatuu – ja sen, tönäiseekö ihminen palikkaa 101 ja kaatuvatko loputkin.

ANKERBERG…Miten Jumala sen tietää?

GEISLER:…Koska Jumala on ajan ulkopuolella ja ikuinen.  Kuvitellaan, että joku katsoo luolasta ohimenevää junaa, jossa on kolme autoa. Katsoja voi nähdä vain yhden auton kerrallaan.  Hän ei näe jo ohi mennyttä eikä vielä tulevaa. Jos joku seisoo luolan yläpuolisella vuorella, – hän näkee kolme autoa yhtä aikaa – mennyt, nykyinen ja tuleva.  Ikuinen Jumala näkee koko ajankulun. Hän näkee yhtä aikaa menneen, nykyisen ja tulevan. Me näemme vain nykytilanteen.

ANKERBERG…Ihminen voi vuoren päältä ennakoida, että kohta autot kolaroivat, – mutta se ei tarkoita, että hän saa sen tapahtumaan.

GEISLER:…Niin. Jos seisoo pilvenpiirtäjän päällä ja näkee alapuolella olevat tiet, – voi ennakoida mahdollisen onnettomuuden.  Katsoja ei silti aiheuta onnettomuutta.

ANKERBERG…Nämä pohdinnat ovat tärkeitä monille, jotka miettivät, – ovatko he todella vapaita valitsemaan, mitä Jumala tarjoaa.  Kuinka tärkeä asia on Jumalan ihmisille antama vapaus?

GEISLER:…Se on pelottavaa ja radikaalia vapautta.  Sen vapauden puitteissa voimme torjua Jumalan ikuisesti.  Voimme pitää päämme ikuisesti. Nietzsche on klassinen esimerkki.  Moraalin alkuperästä -kirjassaan hän sanoo: –Haluan mieluummin olematonta kuin luovun kyvystä haluta.  Jumala voisi sanoa Nietzschelle: –Fred, annan sinulle kolme vaihtoehtoa.  1. Lopetan olemassaolosi  2. Voit katua pahoja sanojasi.  Hän mm. nimitti Kristusta idiootiksi ja kristittyjä tolloiksi.  3. Saat ikuisesti jatkaa entistä ajattelumalliasi.  Mitä Nietzsche valitsisi?  Kolmannen vaihtoehdon.  Olemassaolon lopettaminen olisi kuin toivoisi pojastaan lääkäriä ja tappaisi hänet muuten.  Jumala ei ole tällainen Isä. Hän rakastaa ja antaa vapauden tehdä omia valintoja.

Matteus 23:37:n mukaan Jumala ei pakota ihmisiä luokseen.  2. Piet. 3:9:ssä sanotaan, – että Herra on kärsivällinen, koska ei halua kenenkään tuhoutuvan vaan kääntyvän.

Jumala antaa vapauden valita ja vaikka näyttää Hänelle ikuisesti nenää.  Jumala toteaa: Tapahtukoon tahtosi.

ANKERBERG…Tämä on tärkeää ymmärtää.  On mykistävää, että Jumala loi ihmisen – ja antoi täyden vapauden hyväksyä tai hylätä Hänet. Lisäksi Hän kunnioittaa päätöstämme.  Hän ei pakota mihinkään, vaikka voisi. Tällainen vapaus meillä on, mikä on tärkeää tiedostaa.

Emme ole vielä käsitelleet sitä, miksi Jumala sallii fyysisiä kärsimyksiä.  Jatkamme siitä katkon jälkeen.

*****

ANKERBERG…Puhumme filosofi ja teologi Norman Geislerin kanssa siitä, – miksi Jumala sallii kärsimyksiä.  Miten maanjäristykset, tornadot ja syöpä voidaan selittää? Voisitko kertoa, mikä on näiden asioiden tarkoitus.

GEISLER:…Hyvällä Jumalalla täytyy olla kaikelle hyvä tarkoitus.  Todellisuus osoittaa silti, ettei kaikella ole hyvää tarkoitusta.  Kuten sillä, että vauvoja heitetään ilmaan ja otetaan kiinni pistinten kärjillä, -josta Dostojevski kirjoittaa Karamazovin veljeksissä.  Sama pätee syyttömien ihmisten tappamiseen tai kärsimiseen.  Kaikki tietävät esimerkkejä, joiden taustalla ei ole hyvä tarkoitus.

Niitä käytetään perusteena sille,ettei Jumala voi olla täysin hyvä. Muuten Hänellä olisi kaikelle hyvä tarkoitus.  Tästä päätellään, ettei Hän voi olla hyvä. Tämä on vaikea ongelma.

ANKERBERG…Yksikin asia, jolla ei ole hyvää tarkoitusta, riittää. Yksikin tällainen moite Jumalaa vastaan riittää.  Miten kommentoit?

GEISLER:…Väite on vahva.  Filosofian tri Mavrodes Michiganin yliopistosta -on kirjoittanut kirjan Belief in God.  Hän on terävä filosofi, – joka opettaa USA:n parhaimpiin kuuluvassa sekulaariyliopistossa.  Hän teki eron seuraavien lauseiden välillä: –“En tiedä tapahtuman tarkoitusta” ja “tarkoitusta ei ole”.  En tiedä monienkaan asioiden tarkoitusta.  En osaa selittää niitä. En tiedä, miksi joku menettää rakkaansa, työnsä tai tyttärensä.  En osaa selittää niitä, mutta tiedän, että selitys on olemassa. Tiedän sen, koska on täysin hyvä ja kaikkitietävä Jumala.

Hän tietää kaiken.  Hän on täysin hyvä, ja siksi kaikelle on hyvä tarkoitus.  Vaikken tiedä sitä, Jumala tietää. On myös hyvät syyt sille, etten minä tiedä sitä.  5. Moos. 29:29:n mukaan Jumalan tiedossa on salattuja asioita – ja ihmisille on ilmoitettu heille tarkoitetut asiat.  Room. 11:33 kertoo Jumalan tutkimattomista tuomioista ja teistä. Turvaa Herraan kaikesta sydämestäsi  äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi. (San. 3:5)

Emme tiedä kaikkien asioiden hyvää tarkoitusta, – mutta tunnemme Hänet, joka tietää.  Saadakseen väitteensä pitäväksi ateistin on osoitettava, – ettei kukaan tiedä hyvää tarkoitusta joillekin asioille.  Ateistin tulisi siksi olla kaikkitietävä eli Jumala. Voidakseen sanoa, ettei kukaan tiedä hyvää tarkoitusta, on tiedettävä kaikki.  Tämänkin elämän aikana voi oppia ymmärtämään, – miksi oma rakas kuoli. Joku saattoi tulla uskoon tai jonkun elämä muuttua. Myöhemmin voi ymmärtää asioita, joita ei tapahtumahetkellä tajunnut, – ja nähdä Jumalan hyvän tarkoituksen.  Tiedämmekin niitä jo.

ANKERBERG…Kriitikot sanovat nyt: Tuo pätee filosofisesti, mutta on kahdentyyppistä pahaa.  Moraalinen paha on seurausta vapaasta valinnasta. Fyysistä pahaa kukaan ei valitse.  He esittävät asian näin: – Moraalinen paha voidaan selittää vapaalla tahdolla, -mutta fyysinen paha ei.  Tässä tarkoitetaan maanjäristyksiä, myrskytuulia, – meteoriitteja, tulvia, geneettisiä vikoja, syöpää. Fyysistä pahaa ei voi selittää vapaalla tahdolla – kukaan ei halua tuollaisia asioita.  Miksi niitä sitten on?

GEISLER:…Siinä on aihetta yhdelle ohjelmalle.  Vastaan nyt lyhyesti. Monille pahoille asioille löytyy hyvä tarkoitus.  Ne liittyvät vapaaseen tahtoon. Kenen syy on, jos poltan, saan keuhkosyövän ja kuolen?  Minun, koska poltin vapaasta tahdostani. Jos käytän vapaata tahtoani ja pahoinpitelen humalassa lapsiani, – syy tähän on oma vapaa tahtoni.  Vapaa tahto selittää paljon pahasta, joka kohdistuu itseemme tai toiseen.

ANKERBERG…Sinulla on paljon asiaa eikä aika riitä kaikkeen.  Käsitellään nyt jotain sellaista, joka avaa tätä ongelmaa helposti, – kuten Philip Yanceyn kirja Missä on Jumala, kun koskee.  Miksi Jumala sallii kärsimystä, kuten vaikka lepraa?

GEISLER:…C.S.Lewis sanoo erinomaisessa kirjassaan The Problem of Pain: -Jumala kuiskaa iloihimme, – puhuu omatuntoomme – ja huutaa kipuihimme.  Kipu on Jumalan megafoni moraalisesti kuurolle maailmalle.

Makaat rannalla tuulen puhaltaessa palmuissa.  Jumala kuiskaa: Olen hyvä.  Ajat moottoritiellä ja alat hidastaa nähdessäsi poliisin sivupeilistä.  Omatunto kolkuttaa – Jumala puhuu. Makaat sairaalassa jalka ylhäällä ja keho siteissä kuin muumiolla.  Kipu on raastavaa. Jumala huutaa.

Yanceyn kirja perustui kuuluisan lepralääkärin, Paul Brandin havaintoihin.  Hänen mukaansa lepra ei tuhoa ihmisten sormia ja varpaita.  Lepra tuhoaa heidän kykynsä aistia kipua. Voi vaikka seisoa sormi nuotiossa tietämättä sitä, koska ei tunne kipua.  Tai iskeä peukalonsa vasaralla murskaksi.

Ensimmäinen opetus kärsimyksestä on, että kipu on Jumalan tapa varjella meitä.  Valtaosa maailman tuskasta voidaan selittää -Jumalan varjelevalla megafonilla.

“Hyvää kipua” on vaikka syvä rintakipu.  Se kertoo sydänkohtauksen vaarasta. Kipu oikealla alhaalla saattaa viitata umpilisäkkeeseen.  Myös hammaskipu on “hyvää”. Kivun kautta Jumala estää meitä vahingoittamasta itseämme.

ANKERBERG…Kirjassaan Yancey kertoo, kuinka spitaaliset huijasivat varoitusjärjestelmää, – joka oli kehitetty suojaamaan vammoilta. Mitä he tekivät?

GEISLER:…Hakulaitteen tapainen piippasi aina tulen lähellä.  Mutta tarvittiin muutakin. Eihän turvavöitäkään laiteta, jos kojelaudalla on hakulaite.  Jos ei laita turvavyötä ja tulee tärähdys, – se saa laittamaan turvavyön. Siksi pelkkä piippari ei toiminut.

Toinen opetus: – Kipu ei varjele meitä, ellei se ole riittävän suurta.  Sen täytyy vaikuttaa enemmän kuin piippaus tai värinä. Sitten spitaalisille kehitettiin sähköiskuvaroitin.  Tulen läheisyys aiheutti iskun. Ensi kerralla se toimi ja toisella kerralla spitaaliset totesivat: – Pistän laitteen pois päältä, koska en halua sähköiskuja.

Eli siis: Kipu varjelee vahingoittamasta itseä, – sen tulee olla tarpeeksi kova – ja kontrolloimaton.  Jos kivun määrää voisi säätää, laittaisimme sen aina pienimmälle. Rabbi Kushner sanoo kirjassaan: – En olisi ikinä valinnut kokea tuskaa poikani kanssa, –saman voin sanoa tyttäreeni liittyen, – mutta olen parempi ihminen sen jälkeen.

ANKERBERG…Olemme vasta alussa miettimässä, miksi Jumala sallii fyysistä kärsimystä.  Haluat varmasti kuulla lisää. Jatkamme ensi viikolla.

*****

Lisätietoja ja katsomaan lisää TV-ohjelmia voit ladata ilmaisen APP: n John Ankerberg -näyttelystä.

Rukoilemaan hyväksymään Jeesuksen Kristuksen henkilökohtaisena Vapahtajasiasi, käy www.jawhow.org

Copyright 2015 ATRI