Miksi Jumala sallii pahan ja kärsimyksen maailmassa? – Ohjelma 5

KUULUTTAJA:…Aiheemme tänään: – Miksi Jumala sallii pahan? Oletko koskaan istunut sairastavan rakkaasi kuolinvuoteella?  Oletko selvinnyt maanjäristyksestä tai hirmumyrskystä? Miksi Jumala sallii tällaista? Eikö Hän ole rakkaus ja kaikkivoipa?  Onko Hänellä hyvä tarkoitus? Jos on, mikä se on?

Yritämme ymmärtää pahuuden ongelmaa.  Vieraani Norman Geisler on filosofi, teologi – ja Southern Evangelical Seminaryn johtaja.  Hän on kirjoittanut yli 50 kirjaa – ja on arvostettu kristitty apologi. Päivän aihe on varmasti jokaista koskettava.

*****

JOHN ANKERBERG…Tervetuloa. Keskustelemme pahuuden ongelmasta.  Aiheemme liittyy myös Jumalan arvostukseen. Miksi hyvä ja rakastava Jumala sallii kärsimystä ja pahaa?  Miksei Hän lopeta sitä?

Keskitymme tänään siihen, – olisiko Jumala voinut luoda paremman maailman.  Onko tämä parasta, mihin Jumala viisaudessaan ja voimassaan pystyi? Vastaamme siihen, mutta aluksi mietimme, – miksi Jumala sallii niin paljon kärsimystä. Viime viikolla luettelimme syitä siihen.  Haluan lisätä muutaman asian. Totesimme viimeksi, että kaikki fyysinen paha liittyy vapaaseen tahtoon. Jatkaisitko siitä.

NORMAN GEISLER:…Jumala loi ihmisen ja antoi hänelle vapaan tahdon.  Me – Aatami jälkeläisineen ja Lucifer – toimme pahan universumiin.  Kaikki maailman paha selittyy suoraan tai epäsuoraan vapaalla tahdolla.

ANKERBERG…Muistaakseni luettelimme tässä yhteydessä 10 syytä.  Ei palata niihin, – mutta Aatamin valinnasta silloin ja meidän valinnoistamme myöhemmin – on ollut tiettyjä seurauksia.  Jotkut kysyvät: Miksi Jumala on sallinut minulle syövän?  Miksi sain sydänkohtauksen?  Miksi Jumala salli minulle AIDSin?  Jos Jumalaa ei edes olisi, osa näistä olisi silti tapahtunut.  Kerro kirjasta None of These Diseases.

GEISLER:…Kirjan kirjoittaneet lääkärit totesivat, – että jos olisimme noudattaneet 3. Mooseksen kirjan periaatteita, – olisimme välttäneet nykysairaudet, – jotka aiheutuvat elämäntyylistämme ja arvopohjastamme.

ANKERBERG…Seuraava asia on vaikeampi ymmärtää.  Miten selität Aatamin vapaan valinnan suhdetta meidän vapaaseen valintaamme? Jumala antoi vapaan tahdon, josta on paljon seurauksia.  Sanoit viimeksi, – että fyysinen paha – hurrikaanit ja tornadotkin – ovat seurausta vapaasta tahdosta. Miksi on näin? Puhutaan siitäkin, miten Aatamin valinta vaikutti – hänen perheensä sisäisiin suhteisiin.  Siellä oli varmaan riitoja ja syntiä, – koska Aatami valitsi Jumalan tahtoa vastaan.

Ja ympäristöön liittyen… Nykyään on tahoja, jotka saastuttavat vesistöjä.  Tätä estämään on hyväksytty lakeja. On muutakin ympäristöä tuhoavaa toimintaa.  Kuinka kauan se voi jatkua, – jos mietitään asiaa sen kannalta, että vapaa tahto on mahdollistanut sen?

GEISLER:…Valtaosa ympäristöongelmista aiheutuu vapaasta tahdosta. Esimerkkinä köyhyys.  Suurin osa maista tuottaa riittävästi ruokaa väestönsä minimitarpeisiin. Etiopian väestö kärsi nälästä, samalla kun ruokaa vietiin Englantiin.  Maassa oli poliittinen ja moraalinen pullonkaula. Korruptoitunut maan johto ei ruokkinut omaa kansaansa. On tapauksia, joissa maa on ylilaidunnettu – ja sen vuoksi on nälänhätää.  USA:ssa oli joskus hiekkamyrskyjä. Maata on usein väärinkäytetty. VT:ssä puhutaan esim. maan jättämisestä lepäämään joka 7. vuosi. Ilman sitä maa ei tuota. Jumala määräsi 70 vuoden pakkovankeuden, koska 490 vuoteen maa ei ollut levännyt.  On paljon esimerkkejä siitä, kuinka ihmisten valinnat ovat aiheuttaneet – köyhyyttä, kulkutauteja, kuivuutta, autioitumista ja nälkää. Tästä ei voi syyttää Jumalaa.

ANKERBERG…Tällaiset asiat auttavat ymmärtämään – osaa maailman kärsimyksestä ja pahasta.  Jumala päätti, että osana valinnan vapautta – olivat tällaisetkin asiat. Tästä päästään miettimään, onko tämä paras mahdollinen maailma.  Onko tämä Jumalallekin paras mahdollinen? Jatkaisitko tästä.

GEISLER:…Candide on kuuluisa satiiri Leibnizin Teodikea-teoksesta.  Candide oli oikeassa – tämä ei ole paras kaikista maailmoista.  Yksikin rikos, murha, raiskaus tai lapsen hyväksikäyttö vähemmän parantaisi maailmaa.  Tämä ei ole paras mahdollinen maailma. Raamatun perusteella voi kuitenkin väittää, – että tämä on paras tapa päästä parhaimpaan maailmaan.  Ahdistus saa aikaan kärsivällisyyttä (Room. 5:3).  Synnin salliminen tuo mahdollisuuden anteeksiantoon.  Suuremmat hyveet saadaan vain sallimalla niitä pienempi paha.  Jumala sallii meidän kokevan kipua hammaslääkärillä – voidaksemme nauttia terveemmistä hampaista.

ANKERBERG…Osa kriitikoista ei ole samaa mieltä.  He sanovat: Jos olisin Jumala, tekisin paremman maailman.  Katsotaan, millaisia ehdotuksia on.  Yksi niistä on kummallinen. Jumalan ei olisi pitänyt luoda maailmaa.  Käytetään esimerkkinä Juudasta.  Jeesus sanoi, että olisi ollut parempi, ettei Hänen kavaltajansa olisi syntynyt.  Jeesus ei tarkoittanut olemassaoloa. Mitä Hän tarkoitti?

GEISLER:…Jeesus viittasi synnin suuruuteen.  Hän luultavasti liioitteli tehostaakseen asiaa.  Kuten sanoessaan:…siivilöitte hyttysen, mutta nielette kamelin.  Hän käytti kielikuvia myös Sodomasta ja Gomorrasta.  Näin Hän korosti niiden syntisyyttä. Niin Hän varmaan teki Juudaksen tapauksessakin.

Jeesus ei sanonut, että olisi parempi, ettei Juudasta olisi, – vaan että olisi parempi, ettei hän olisi syntynyt tähän maailmaan. Juudas oli olemassa jo hedelmöityksestä lähtien.  Olemattomuus ei ole olemassaoloa parempaa. Ateistin mukaan “ei maailmaa ollenkaan” olisi parempi kuin tämä maailma. Se on suuri kategoriavirhe. Niin kuin sanoisi: Miltä sininen maistuu?  Sininen ei ole maku, vaan väri.  Olemattoman maailman vertaaminen olemassa olevaan – ei vastaa edes omenoiden ja appelsiinien vertailua.  Siinä verrataan mahdotonta: omenoita ja ei-omenoita.

GEISLER:…On mahdotonta vertailla “jotain” ja “ei mitään”.

ANKERBERG…Jotkut sanovat silti, että “ei mitään” olisi kärsimystä parempi. Kärsimys on niin suurta, että toivoo, ettei olisi syntynyt.  Miten kommentoit?

GEISLER:…Filosofi S. Miller sanoi: Parempi olla onneton ihminen kuin onnellinen sika, – koska ihmisillä on kyky suurempaan hyvään ja iloon.  Hölynpölyä – se on sama kuin väittää, että “ei mitään” on parempi kuin “jotain” – ja olemattomuus parempi kuin olemassaolo kärsimyksineen.  Lisäksi ajatellaan, että tämä elämä on kaikki, mitä on, – mutta se on vain lyhyt hetki ja edessä on ikuisuus iloa. …Sinun oikealla puolellasi ikuinen onni. (Ps. 16:11) Taaksepäin katsottaessa tämä elämä oli arvoisensa.  Ei Jeesus luvannut helppoa,  vaan elämisen arvoista elämää.

ANKERBERG…Jos ei ole hyviä perusteita hyväksyä hypoteettisia muita maailmoja – ja jäljelle jää vain tämä maailma, – alamme ymmärtää, miksi Jumala loi tämän.  Jatketaan. Joidenkin mielestä elämä olisi ollut parempi ilman vapaata tahtoa. Jos kaikki paha on seurausta vapaasta tahdosta, – olisi ollut parempi olla ilman sitä.

GEISLER:…Jos tarkoitetaan “moraalisesti parempi”, toteamus kääntyy itseään vastaan.  Maailma ilman moraalia ei voi olla moraalisesti parempi, – koska siinä ei ole moraalia.  Samalla logiikalla olematon maailma ei voi olla tätä maailmaa parempi.

ANKERBERG…Kertoisitko esimerkin eläimistä maailmassa, jossa on syöpää – ja maailmassa, jossa ei ole syöpää.  Mikä ero on moraalisen ja fyysisen hyvinvoinnin välillä?

GEISLER:…Jos ihmisellä moraalisena olentona on syöpä, – se on eri asia kuin jos eläimellä on syöpä.  Maailmassa ilman moraalia on (fyysisesti) eri asia, jos eläimellä on tai ei ole syöpää.  Jos moraalin maailmassa jollain on syöpä, -sillä on moraalista merkitystä.  Syöpä ei-moraalisella olennolla, kuten eläimellä ilman vapaata tahtoa, – ei ole moraalinen, vaan fyysinen asia.  Fyysisesti epätäydellinen maailma ei todista moraalin puutteista.

ANKERBERG…Jos eläimellä ei ole syöpää ja maailmassa ei ole moraalia, – eläin voi fyysisesti, muttei moraalisesti paremmin.  Palataan ihmiseen. Jos Jumala loisi täydellisen, – 1000 vuotta elävän ihmisen ilman vapaata tahtoa, – tilanne olisi ongelmallinen, – koska ilman vapaata tahtoa olisimme robotteja.

GEISLER:…Tässä sekoitetaan moraalinen ja fyysinen.  Fyysisesti täydellinen maailma voi olla moraalisesti epätäydellinen tai ilman moraalia, -jos ei ole vapaata tahtoa tai moraaliperustaa.  Teistin ongelmana on selittää, – miksi tämä maailma on moraalisesti muita parempi – tai miksi mikään toinen maailma ei päihitä tätä moraalisesti.  Ei-moraalinen, olematon tai maailma ilman vapaata tahtoa – ei voi olla moraalisesti parempi – siinä ei ole moraalia.

ANKERBERG…Selvitämme Jumalan tarkoitusta maailmalle.  On vielä muutamia ehdotuksia siitä, – millaisen maailman Jumalan olisi pitänyt luoda.  Jatketaan katkon jälkeen.

*****

ANKERBERG…Puhumme siitä, miksi Jumalan hyvässä maailmassa on pahaa. Miksi ja miten kauan Jumala sallii sen jatkuvan?  Tuomme esiin ateistien kritiikkiä. Synnin paljous todistaa, ettei Jumalaa ole.  Jos Jumala olisi, Hän olisi voinut tehdä nykyistä paremman maailman.  Sitten he alkavat luetella nykyistä parempia vaihtoehtoja.  Lähemmin tarkasteltuna he eivät haluaisikaan sellaisia maailmoja.  Yksi ehdotus on vapaa maailma ilman syntiä. Miksei se toimi?

GEISLER:…Se ei toimi käytännössä, jos ihminen haluaa valita synnin. Loogisesti olisi mahdollista, että ryöstän nyt pankkia, – mutta käytännössä ei, koska en ole valinnut tehdä sitä.  Loogisesti mahdollinen ei aina ole mahdollista käytännössä. Kaikki eivät myöskään pelastu – jotkut eivät halua sitä. Jos heitän kolmesta nopasta kuutosen, olen onnekas. Jos teen sen uudestaan ja tulos on sama, olen tosi onnekas.  Jos saan tuloksen 100 kertaa, noppaa väitetään vääräksi. Jos Jumala loi vapaita olentoja, – he saivat totella Häntä tai eivät. Jos kaikki olisivat totelleet Häntä, tilannetta olisi pidetty valheena. Oikeasti valinta oli olemassa. Raamatun mukaan kolmannes enkeleistä halusi kapinoida.  Ateisti kysyy, miksei Jumala luonut vain niitä ei-kapinoivia enkeleitä. Koska niistäkin kolmannes olisi voinut kapinoida. Niillähän oli vapaa tahto.

ANKERBERG…Tässä toistuu sana vapaa.  Vaikea uskoa, kuinka paljon vapautta saimme.  Se on pelottavaakin.  Niin, siitä on valtavat seuraukset.

GEISLER:…Vapaa valinta johtaa tiettyihin seurauksiin.  Jos haluaa hypätä kalliolta, – päätyy ennemmin tai myöhemmin maahan.  Tietyillä arvovalinnoilla on moraalisia seurauksia. Jos ei halua elämäänsä Jumalaa eikä halua totella Häntä, – Jumala antaa pitää päänsä. Eroa Jumalasta kutsutaan helvetiksi.

ANKERBERG…Seuraava väite on peräisin uskovilta.  Maailma olisi parempi, jos kaikki lopulta pelastuisivat.  Jumalan tulisi toimia näin.

GEISLER:…Olisihan se kivaa.  Freud sanoo kirjassaan: – Jos toivoo jonkin olevan totta, vaikkei se ole, kyse on illuusiosta.  Haluaisin kaikkien pelastuvan.  Haluaisin, että Hitler, Saddam Hussein ja bin Laden olisivat taivaassa, – mutta luultavasti näin ei ole.  He tekivät moraaliset valintansa, – joita Jumala kunnioittaa. Jumala ei puutu vapauteemme, kuten J.S. Lewis toteaa.  Hän ei pakota, vaan suostuttelee.  Hän kehottaa ja rohkaisee.  Romanssikin voi edetä vain haluttuun pisteeseen.  Ketään ei voi pakottaa naimisiin. Pitää haluta sanoa tahdon.  Jumala toimii samoin.

ANKERBERG…Kerro siitä, miksi tämä maailma on paras tapa päästä parhaimpaan maailmaan?

GEISLER:…Jos tarkoitetaan moraalisesti parasta, tarvitaan moraalisia olentoja.  Tämä maailma on paras, koska täällä on moraalisia olentoja, joilla on vapaa tahto.  Lisäksi valintaamme kunnioitetaan eikä pakoteta tiettyyn kantaan. Voisin esim. antaa poikani opiskella lääkäriksi, mutta ampua hänet, jos hänestä tulee putkimies.  Silloin hän ei olisi vapaa päättämään. Valintaa tulee kunnioittaa. Pitää siis olla vapaa tahto, jota kunnioitetaan. Jos hyväksyy tämän ja sen, ettei Jumala pakota mihinkään, – on myös oltava maailma, jossa helvetti on mahdollinen, – koska kaikki eivät halua toteuttaa Jumalan tahtoa.  He eivät halua olla Hänen kanssaan. Siihen Jumala sanoo: Efraim on liitossa epäjumalain kanssa – anna hänen olla.

ANKERBERG…Tämän voi sanoa toisella, hyvin kärkevällä tavalla: – Tässä tapauksessa paha on sallittava.

GEISLER:…Suuremman hyvän tuottamiseksi näin on oltava.

ANKERBERG…Suurempi hyvä on vielä epäselvä asia.  Mitä on suurempi hyvä, jonka takia on hyväksyttävä paha?

GEISLER:…Suurin hyvä on Jumala.  Ihmisille suurin hyvä on tulla eniten Jumalan kaltaiseksi.  Paha on edellytys sen saavuttamiseksi, – koska ilman ahdistusta ei ole kärsivällisyyttä.  Luonne kehittyy vain vastoinkäymisissä. Jumala sallii pahan maailmaan, joka on ihmismoraalin harjoituskenttä.  Voimme oppia pahoista valinnoista.

ANKERBERG…On siis olemassa rationaalinen kehikko, – joka selittää, miksi Jumala toimii kuten toimii.  Ihmisten tulee siksi ymmärtää, – että jos tämä maailma on paras tapa päästä Jumalan haluamaan päämäärään, – he eivät varmaan halua kerran seisoa Jumalan edessä syyttäen: –Jumala, olisit toiminut toisin.  Sitten Jumala selittäisi, miksi se ei olisi ollut hyvä ratkaisu – ja vakuuttaisi, että tämä oli paras vaihtoehto.  Miksi nämä asiat pitäisi ymmärtää nyt? Ja kun ymmärtää, mitä pitää tehdä suhteessaan Jumalaan?

GEISLER:…On aika tyhmää olettaa, ettei Jumala toiminut oikein.  Hän on normi oikealle ja väärälle emmekä me. Epäoikeudenmukaisuutta ei voi olla ilman tietoa oikeasta.  Jumala itse on oikeudenmukaisuuden standardi. Väite kumoaa itse itsensä.

Toiseksi, kuka voi parhaiten tietää parhaan vaihtoehdon?  Se, joka tietää kaiken vai se, joka ei tiedä kaikkea? Me emme voi tietää, mikä on parasta.

Jos Jumala on kaikkitietävä ja täysin hyvä, – Hän voi sallia asioita suuremman hyvän saavuttamiseksi, – ja voimme olla varmoja, että Hän tekee niin.  Hyvä Jumala haluaa kaikkein parasta. Kaikkivoipana Hän pystyy siihen. Siksi paras on vielä tulossa. Jumala haluaa sitä ja voi saada sen aikaan. Jos ei tänään, niin sitten huomenna tai myöhemmin.  Kaikkivoipa ja hyvä Jumala haluaa varmasti suurinta hyvää.

ANKERBERG…Sanot kirjassasi: – Yksi Jumalan syy luoda tämä maailma oli, ettei kukaan joutuisi kadotukseen.  Matteus 23:37:ssä sanotaan: –Jerusalem, Jerusalem, kuinka usein minä olenkaan tahtonut koota lapsesi…Mutta te ette ole tahtoneet.  Ihmiset voivat valita yhäkin, – haluavatko hyväksyä Jumalan ilmaisen pelastuksen lahjan.  Mutta onko tämä mahdollisuus oikeasti?

GEISLER:…Kyllä.  Jumalan edessä ei siksi tarvitse syyttää Häntä, ettei pääse taivaaseen.  Voi syyttää vain itseään. Miltonin Kadotetussa paratiisissa paholainen sanoi: – Hallitsen mieluummin helvetissä kuin palvelen paratiisissa.  Jumala sallii sen hänelle.  Hän kysyy ihmisiltä: –Haluatko toimia tahtoni mukaan?  Vai pitää oman pääsi?  Tämä on todella vastuullinen valinta.  Jokainen joutuu päättämään asiasta ja kokemaan valintansa seuraukset.

ANKERBERG…Tästä päästään aiheeseemme tulevina viikkoina.  Jotkut sanovat: – Jos valitsen Jumalaa vastaan, joudun Raamatun mukaan helvettiin.  Miten rakastava Jumala voi laittaa ihmisiä helvettiin? Käsittelemme tätä kysymystä koko seuraavan ohjelman.  Liittykää seuraamme tämän mielenkiintoisen aiheen pariin.

 

*****

Lisätietoja ja katsomaan lisää TV-ohjelmia voit ladata ilmaisen APP: n John Ankerberg -näyttelystä.

Rukoilemaan hyväksymään Jeesuksen Kristuksen henkilökohtaisena Vapahtajasiasi, käy www.jawhow.org

Copyright 2015 ATRI