Miksi Jumala sallii pahan ja kärsimyksen maailmassa? – Ohjelma 7
KUULUTTAJA:…Aiheemme tänään: – Miksi Jumala sallii pahan? Oletko koskaan istunut sairastavan rakkaasi kuolinvuoteella? Oletko selvinnyt maanjäristyksestä tai hirmumyrskystä? Miksi Jumala sallii tällaista? Eikö Hän ole rakkaus ja kaikkivoipa? Onko Hänellä hyvä tarkoitus? Jos on, mikä se on?
Yritämme ymmärtää pahuuden ongelmaa. Vieraani Norman Geisler on filosofi, teologi -ja Southern Evangelical Seminaryn johtaja. Hän on kirjoittanut yli 50 kirjaa. Hän on arvostettu kristitty apologi. Päivän aihe on varmasti jokaista koskettava.
*****
JOHN ANKERBERG…Puhumme pahuuden ongelmasta. Jos Jumala on, miksi on pahuutta? Miksi on niin paljon pahaa ja kärsimystä? Entä sota ja terrorismi? Miksi Jumala sallii sen, jos Hän on rakastava ja kaikkivoipa? Pahan ongelmaa mietittäessä pitää pohtia – myös helvettiä, josta puhuimme viime viikolla. Mikä on sen tarkoitus Jumalan hyvässä universumissa? Entä mitä tapahtuu pakanalle, joka ei koskaan ole kuullut Jumalasta? Jumala ei voi sallia epäoikeudenmukaisuutta tässä asiassa. Onko reilua laittaa helvettiin pakanoita, jotka eivät ole kuulleet evankeliumia? Tähän vakavaan asiaan liittyy paljon sellaista, mitä ihmisten tulee tietää. Aloitetaan siitä, ovatko ne ihmiset kadotettuja, -jotka eivät ole kuulleet evankeliumia eivätkä ole uskossa?
NORMAN GEISLER:…Raamatun mukaan kyllä. He eivät voi puolustautua, koska näkevät Jumalan luomistyön (Room. 1:19-20). Moraalinen laki on kirjoitettu heidän sydämiinsä (Room. 2:12-15). Mooseksen lain mukaan eläneet kuolevat sen mukaan – ja muut sydämensä lain mukaan. Raamatun mukaan ne, jotka eivät ole kuulleet evankeliumia, ovat kadotettuja. Heille on annettu yleinen ilmoitus, ns. yleinen armo. Luomakunta kertoo Luojasta ja heillä on omatunto.
ANKERBERG…Voivatko he pelastua sen ilmoituksen perusteella, jonka Jumala heille antoi?
GEISLER:…Heidät tuomitaan sen perusteella, mutta se ei pelasta heitä. Meidätkin voidaan tuomita Mooseksen lain nojalla, mutta se ei pelasta. Se on kuin mittatikku. Tikun avulla voi todeta olevansa lyhyt, mutta sen syöminen ei kasvata pituutta. Luotilanka näyttää, jos rakennus on vinossa, muttei korjaa tilannetta. Peilistä näkee, jos naama on likainen, mutta sillä ei voi pestä naamaa. Laki annettiin tuomion, ei pelastuksen vuoksi.
ANKERBERG…Onko oikein, jos laki vain tuomitsee eikä pelasta?
GEISLER:…Kyllä, kun etsii Jumalaa. Hän antaa lisää valoa, kuten Raamattu sanoo. Jos olisit eksynyt sysipimeään viidakkoon – ja voisit leikata palan pimeyttä, – jolloin näkyisi pieni piste valoa, – menisit varmaan sitä kohti ja se suurenisi. Ihmiset rakastavat pimeyttä enemmän kuin valkeutta (Joh. 3:19). Kääntäessään selkänsä pienelle valolle, he joutuvat sysipimeään. Se on heidän oma vikansa. Jos he etsivät valoa, Jumala lisää valoa. Kun lähestyy pientä valonlähdettä, se kirkastuu.
The March of Faith on hieno kertomus Samuel Morrisista. Parhaita kirjoja tästä aiheesta. Hän oli keskellä Afrikan viidakkoa. Hänet oli sysätty kuoppaan ihmissyöjämuurahaisten kanssa. Hän pakeni ja valo viidakossa ohjasi lähetyssaarnaajan luo. Hän tuli uskoon ja laivamatkalla evankelioi lähes kaikki. Hän päätyi yliopistoon – tästä on jo vuosikausia. Hänen elämästään on tehty myös elokuva. Se on voitokas kertomus ihmisestä, joka etsi valoa ja jolle Jumala näytti sen.
Olin Itä-Euroopassa ennen rautaesiripun kaatumista. Siellä venäläinen tyttö etsi Jumalaa. Kadulla Uusi testamentti putosi rakennuksesta hänen jalkoihinsa. Hän luki sen ja pelastui.
Heprealaiskirjeen 11:6 puhuu tästä hienosti. Jumalan eteen astuvan tulee uskoa Jumalan olemassaoloon -ja siihen, että Hän palkitsee etsijät. Apostolien teot 10:35 on myös hyvä. Jumala hyväksyy ne, jotka pelkäävät häntä ja noudattavat hänen tahtoaan.
Kukin tuomitaan sen valon mukaan, joka hänellä on. Jumala antaa etsijöille lisää valoa. Hän voi lähettää saarnaajan, Raamatun tai enkelin, – toimittaa traktaatin tai mitä vaan muuta.
ANKERBERG…Teimme joskus ohjelman Phil Donahuesta. Hän kertoi, miksi luopui uskosta. Yksi syistä oli perisynti. Hän sanoi: Ei ole reilua, – että Aatamin tekemän synnin seurauksena – synnyimme sellaiseen hengelliseen tilaan, – että jos pysymme siinä, joudumme helvettiin. Sinulla on asiasta oma esimerkki, – joka kertoo ihmisistä, jotka syntyvät tielle.
GEISLER:…Kerron aluksi hauskan yksityiskohdan. Donahuen kirjan nimi oli Donahue. Pelkkä otsikko kertoo rappion tasosta. Perisynti mietitytti, mutta entä kirjan nimi…
Kirjassa on hulluja juttuja. Yksi niistä on: – Jos Jumala piti seksiä hyvänä asiana, – miksei sitä käytetty Hänen Poikansa kohdalla? Viitataan neitseestä syntymiseen. C.S.Lewis vastasi tähän 40 vuotta ennen Donahueta: – Neitseellinen syntymä ei loukkaa seksiä enempää kuin “leipä-kala”-ihme leipureita. Ei se ole loukkaus. Vastaus Donahuen heppoisiin väitteisiin on selkeä. Syntyessämme meillä on taipumus syntiin ja osamme on kerran kuolla. Raamatun mukaisesti Aatami teki valinnan. (1. Moos. 3 ja Room. 5:12)
Se on sama kuin syntyä tielle, – joka viettää alas ja jossain vaiheessa päättyy pudotukseen. Tällaiselle tielle synnyimme. Sen varrella on kuitenkin varoituksia. Jos putoamme, se tapahtuu kahdesta syystä. 1. Synnymme tielle, joka on kallellaan kohti helvettiä. Luonnostamme olemme vihan lapsia. (Ef. 2:3) 2. Emme piittaa varoituksista. Matkan varrella kehotetaan kääntymään takaisin. Jos ei käänny, ei voi syyttää Jumalaa. Jos taas kääntyy, ei voi pudota.
ANKERBERG…Viime viikolla osoitit, että Jumala haluaa kaikkien katuvan syntejään. Hän haluaa sitä, muttei pakota. Havainnollistit asiaa esimerkillä viljelijästä. Hän laittoi lampensa ympärille aidan ja varoituksen: Uiminen kielletty. Kolme poikaa hyppäsi aidan yli uimaan lampeen. Jotkut katsojista laittoivat palautetta, johon pyytäisin sinun vastaavan. Kertaa sitä ennen esimerkin avulla, miksi Jumala haluaa kaikkien katuvan.
GEISLER:…Rakastava viljelijä yrittäisi pelastaa kaikki pojat, – vaikka he eivät piitanneet varoituksista. Jos hän näkee pojat hukkumaisillaan, hän yrittää pelastaa kaikki. Äärikalvinistien mukaan Jumala haluaa pelastaa vain osan. Se ei vastaa Raamattua, – jonka mukaan Jumala kuoli koko maailman syntien puolesta. Asia vahvistetaan monissa Raamatun kohdissa. Jeesus maistoi kuolemaa kaikkien edestä. (Hepr. 2:9) Jumala rakastaa kaikkia, ja siksi kalvinistien käsitys on väärä. Heidän mukaansa Jumala rakastaa vain osaa ihmisistä.
Kalvinistit tosin muuttavat esimerkkiäni ja sanovat: – Oli kuningas, josta palvelijat olivat riippuvaisia. Hän antoi heille anteliaasti kaikkea, mutta he halusivat hukkua lampeen. Itse asiassa esimerkistä tulee vielä parempi. Nyt armollisella Jumalalla on vielä enemmän syitä pelastaa kaikki. Kalvinistit eivät vastaa Raamatun selkeisiin jakeisiin. Voisiko tästä selvempää olla?…kieltävätpä Herrankin, joka on heidät ostanut. (2. Piet 2:1) Toisin sanoen Jeesus osti verellään Jumalan kieltävätkin. Hän on meidän ja koko maailman syntien sovittaja. (1 Joh. 2:2)
Raamatussa kerrotaan jatkuvasti, että Jumala rakastaa ja tahtoo pelastaa. Jopa Room. 9:ssä, jota kalvinistit käyttävät puolustuksenaan. Sen mukaan suurella pitkämielisyydellä hän on kärsinyt vihan astioita. Jumala odottaa heidän katuvan. He ovat vihan astioita omasta tahdostaan.
ANKERBERG…Tähän liittyy kaksi asiaa. Jos pakana, joka ei ole kuullut evankeliumia, kääntyy kohti valoa, – voiko hän pelastua? Tähän liittyy kaksi asiaa.
GEISLER:…Kyllä hän voi pelastua, jos hän kääntyy Kristuksen puoleen. Ilman Kristusta ei voi pelastua. Apt. 4:12:n mukaan pelastuminen on mahdollista vain Kristuksessa, – muuta nimeä ei ole annettu. Kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet?
Ja kuinka kuulla, ellei ole julistajaa? (Room. 10:14) Ilman evankeliumia ei ole pelastusta. Jumala on yksi, ja yksi on välittäjä Jumalan ja ihmisten välillä, – ihminen Kristus Jeesus. (1. Tim. 2:5) Jeesus sanoo: Ellette usko, että minä olen se, joka olen, te kuolette synteihinne. (Joh. 8:24) Useat Raamatun kohdat puhuvat uskosta Kristukseen. On velvollisuutemme viedä sanoma Kristuksesta maailmaan.
ANKERBERG…Katkon jälkeen mietimme, mikä on niiden kohtalo, jotka kuolevat hyvin nuorina.
*****
ANKERBERG…Minkä ikäisiä voi pitää vastuullisina? Tästä jatkamme kohta. Jatkamme keskustelua pahan ongelmasta. Miksi maailmassa on pahaa? Olemme jo puhuneet helvetin merkityksestä. Onko reilua, että helvetti on? Sitten puhuimme niistä, jotka eivät ole kuulleet evankeliumia. Nyt vastaamme kysymykseen siitä, mitä tapahtuu hyvin nuorena kuoleville. Missä iässä vastaa teoistaan Jumalalle?
GEISLER:…On olemassa tietty vastuullisuuden ikä. Jos ei tietoisesti kykene syntiin, ei kykene myöskään uskomaan pelastukseen. Jos ei tietoisesti kykene syntiin, ei myöskään joudu kärsimään sen seurauksia. Jumala on oikeudenmukainen. Raamatussa asiasta puhutaan useissa kohdissa. 5. Mooseksen kirjassa ja Jesaja 7:15:ssa puhutaan ajasta, – jolloin lapsi oppii hylkäämään pahan ja valitsemaan hyvän. Tarkoitetaan aikaa, jolloin on moraalisesti tietoinen.
Daavid sanoi kuolleesta pojastaan: – Menen aikanaan hänen luokseen. (2. Sam. 12:23) Daavidhan meni taivaaseen. Psalmi 16 kertoo ylösnousemuksesta ja Jumalan luona olemisesta.
Jotkut lapset kuolevat ennen vastuullista ikää. Jeesus kutsui lapsia luokseen ja sanoi: Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta. Johannes 9:ssä Jeesus sanoo, – että ellei ole valoa, ei ole syyllinen. Tämä on Jumalan oikeudenmukaisuuden yleisperiaate.
Mitä ikää tarkoitetaan? Luulen, että se on 4-12 vuotta. Jos on paljon valoa ja on kristillisessä ilmapiirissä, asiat ymmärtää aiemmin. Monet tekevät uskonratkaisunsa jo 4-5-vuotiaana. Kuten omat lapsenikin. Poikani, joka nykyään on hengellisessä työssä, – kysyi minulta 4-vuotiaana ajaessani partaa, – miten pääsee taivaaseen. Siinä lavuaarin vieressä hän otti Kristuksen vastaan. Myöhemmin testasin, oliko hän ollut tosissaan. Kysyin, mistä hän tiesi, että Jeesus on hänen sydämessään. Hän vastasi: No, otin Hänet sydämeeni…Tämäkin olisi riittänyt, mutta hän jatkoi: – Kun pääsen taivaaseen, halaan Häntä ja annan pusun.
Lapset pelastuvat, mutta ei voi pelastua, ellei ole kadotettu. Pakanallisissa maissa, jossa ei ole paljon valoa, – vastuullinen ikä saattaa olla jopa 12. Vastuullisessa iässä tulee tietoiseksi Jumalasta. (Room. 1:19 ja 2:12-15) Moraalinen vastuu alkaa, kun tiedostaa, ettei toimi Jumalan tahdon mukaan.
ANKERBERG…Kun olin ensi kertaa Etiopiassa paikassa, – jossa ei tunnettu evankeliumia, – mietin, miltä tuntuisi julistaa siellä. Siellä ymmärsin, – mitä Roomalaiskirjeessä tarkoitetaan Luojan tuntemisella luomisesta lähtien. Sikäläiset olivat paljon herkempiä aistimaan Luojan kuin itse olin. He tiesivät Luojasta, mutta eivät yhteydestä Häneen. Olin yllättynyt siitä, kuinka herkkiä ihmiset olivat aistimaan Luojan.
GEISLER:…Afrikkalainen Mbiti on tutkinut Afrikan heimouskontoja. Hänen mukaansa ns. kirjoitustaidottomissa (aiemmin pakana-) uskonnoissa – tiedostetaan taivaan Jumala, jota ei palvota, koska synti erottaa Jumalasta. Halutaan vaan eroon demoneista. Silti uskotaan yhteen Jumalaan kaiken Luojana.
ANKERBERG…Tuleeko taivaassa vai helvetissä olemaan enemmän ihmisiä? Matt. 7:ssä Jeesus kehottaa menemään ahtaasta portista. Avara portti ja lavea tie vievät kadotukseen. Ahdas portti ja kapea tie vievät elämään, mutta harvat löytävät sen. Useat saarnaajat väittävät, että monet ovat kadotettuja ja harvat pelastettuja. Miksei näin välttämättä ole?
GEISLER:…Se voi olla tottakin, mutta en tiedä, minkä jakeiden perusteella. Fundamentalisti B.B. Warfield kirjoitti v. 1900 artikkelin aiheesta. Hän päätteli, ettei Raamatun jakeiden perusteella voi väittää, että harvat pelastuvat. Täällä näemme vain ajallisen vastauksen Jeesukselle. Taivaan ja helvetin todellinen tilasto on eri asia. Raamatun jakeet eivät sitä kerro. Ehkä voisi jopa olettaa, että pelastettuja on kadotettuja enemmän, – vaikka se tuntuu ehkä oudolta.
Perustelen tätä analogialla. Enkeleistä kolmannes lankesi ja loput eivät. Enkeleillä oli vapaa tahto. Kaksi kolmannesta heistä pelastuu. Lisäksi kaikki ennen vastuullista ikää kuolleet pelastuvat. Kristus kuoli heidänkin puolesta. He pelastuvat, koska eivät ole tehneet tietoista syntiä. Viittaan Room. 5:18-19:aan. Jos lasketaan mukaan ennen vastuullista ikää kuolleet, -pakanamaissa ikä saattaa olla 8-12 vuotta, – jopa puolet kaikista siellä syntyneistä kuolee ennen tuota ikää, – ja se tarkoittaisi, että jopa puolet maailman väestöstä olisi taivaassa. Siellä tulee olemaan ihmisiä näistä maista – ehkä enemmän kuin Pohjois-Amerikasta.
Lapsikuolleisuusaste, osuus enkeleistä…Ihmisiä on noin 6 miljardia, – noin puolet kaikista koskaan eläneistä ihmisistä. Suuri herätys voisi imaista taivaaseen määrän, joka vastaa lähes puolta koskaan eläneistä. Velvollisuutemme on välittää heille evankeliumi.
ANKERBERG…Seuraava kysymys askarruttaa sekä uskovia – että ateisteja ja epäilijöitä. Kriittiset sanovat: Ette voi iloita taivaassa, – jos läheisenne kärsii helvetissä. Kristitty kysyy: Miten voin iloita taivaassa, jos puolisoni menee helvettiin? Mitä vastaat?
GEISLER:…C.S. Lewis vastaa tähän kirjassaan The Problem of Pain. Se on varmaan paras kuvaus helvetistä – samoin kuin kirja The Great Divorce. Hän sanoo, että aluksi on luovuttava ajatuksesta, – että itse on Jumalaa armollisempi. Jumala on äärettömän armollinen. Emme voi olla armollisempia ja hoitaa asiaa paremmin.
Toiseksi, pitää muistaa, että taivaassa kaikkea katsotaan täysin oikeudenmukaisesti, – ja kuva on ihan erilainen. Jos olisit köyhä ja nälkäinen, ja kieltäytyisit ateriasta, jota tarjoan, – enkö itse voisi syödä ja iloita? Jos toinen kieltäytyy ruuasta ja kuolee nälkään, – se ei tarkoita, etten minä voisi syödä. C.S. Lewis sanoo: –Jos ihmiset helvetissä voisivat tehdä ihmiset taivaassa onnettomiksi, – helvetti voisi kumota taivaan. Eikä helvetti voi tehdä niin. Paha ei voi kumota hyvää.
ANKERBERG…Uskovat saattavat läheistensä elossa ollessa – pyytää itsensä takia Jumalaa pakottamaan rakkaansa uskoon. Jumala ei pakota täällä eikä se ole mahdollista myöhemmin.
GEISLER:…Nälkäistä ei voi pakottaa syömään.
ANKERBERG…Meillä on vielä vähän aikaa. Voisitko tehdä yhteenvedon pahuuden ongelmasta. Mistä pahuus tuli – ja miksi Jumala salli sen? Koska Hän lopettaa sen? Mikä on saamamme vapauden merkitys?
GEISLER:…Jumala on äärettömän hyvä, voimallinen ja viisas. Hän ei luonut meitä, koska tarvitsi meitä. Hän oli täydellinen itsessään. Jumala halusi jakaa hyvyyttään meille. Hän loi täydellisiä olentoja: enkeleitä ja ihmisiä. Heille Hän antoi vapaan tahdon, -jota he käyttivät Jumalaa vastaan. Tätä kutsutaan pahuudeksi. Se toi maailmaan synnin, onnettomuudet ja katastrofit. Tämä ei yllättänyt Jumalaa.
Hän oli suunnitellut, että paha tulee palvelemaan hyvää. Hän lähetti Poikansa kuolemaan pahan vuoksi. Virallisesti Poika voitti pahan ristillä. Hänen toisessa tulemuksessaan se tapahtuu tosiasiallisesti. Toivomme perustuu siihen, – että se mitä Jeesus lupasi ensimmäisellä kerralla, tapahtuu. Kristuksen ensimmäisessä tulemuksessa täyttyi 190 VT:n profetiaa. Se on minulle tae siitä, että Hän palaa täyttämään työnsä. Hän tulee erottamaan hyvän pahasta. Ei vastoin tahtoamme silti. Valitessaan Jumalan päätyy taivaaseen, – muuten päätyy helvettiin. Jumala erottaa hyvän ja pahan. Paha ei enää kiusaa hyviä eikä hyvä pahoja. Jokainen valitsee tahtonsa mukaan, mikä on oikein.
ANKERBERG…Jeesus Kristus tuli maksamaan hinnan, että meillä olisi oikeus valita. Miksi ihmiset eivät saisi jättää Kristuksen sovitustyötä huomiotta? Miksi on tärkeää antaa elämänsä Kristukselle?
GEISLER:…On vain yksi Jumala ja yksi Välittäjä ihmisen ja Jumalan välillä. Vain Hän, joka on Jumala ja ihminen, – voi tavoittaa sekä Jumalan että ihmisen – ja tuoda heidät yhteen. Siksi on annettu vain yksi nimi, jossa on pelastus. Hän on ainoa, joka pystyy pelastamaan maailman. Buddha, Muhammed ja Kungfutse kuolivat ja ovat yhä kuolleita. Jeesus nousi kuolleista ja on siksi Jumalan Poika. Jumala tarjoaa Poikaansa ilmaisena lahjana Häneen uskoville. Kenenkään ei tulisi kieltäytyä siitä.
ANKERBERG…Toivon, että annat elämäsi Kristukselle. Tri Geisler, kiitos, että valaisit meille pahuuden ongelmaa.
*****
Lisätietoja ja katsomaan lisää TV-ohjelmia voit ladata ilmaisen APP: n John Ankerberg -näyttelystä.
Rukoilemaan hyväksymään Jeesuksen Kristuksen henkilökohtaisena Vapahtajasiasi, käy www.jawhow.org
Copyright 2015 ATRI