Onko Jumala olemassa? Todisteita Jumalan olemassaolon puolesta – Ohjelma 4

KUULUTTAJA:…Aiheemme tänään: – Mikä on suurin este uskolle Jumalaan?  Monien mielestä se on pahuus ja kärsimys. He ajattelevat: – Miten rakastava ja kaikkivoipa Jumala voi sallia niin paljon pahuutta ja kärsimystä?

Vieraani filosofian tri William Lane Craig vastaa kysymykseen eri näkökulmista.  Monet pitävät häntä parhaana nykyajan kristittynä filosofina. Hän on väitellyt filosofiasta Birminghamissa, Englannissa.  Teologian tohtoriksi hän väitteli Münchenissä, Saksassa. Tervetuloa John Ankerberg Show’n pariin.

*****

JOHN ANKERBERG…Tervetuloa mukaan.  Aloitamme kysymyksestä, -joka saattaa estää monia uskomasta kristinuskon Jumalaan.  Se on pahuuden ja kärsimyksen ongelma. Miten hyvä, rakastava ja kaikkivoipa Jumala – voi sallia niin paljon pahuutta ja kärsimystä?  Vieraani tri W. Lane Craig kuuluu maailman parhaisiin filosofeihin. Miten vastaisit kysymykseemme?

WILLIAM LANE CRAIG:…Minusta on tärkeää erottaa -pahuuden järjelliset ja tunnepohjaiset ongelmat.  Järjen ongelmana on, – miten selittää järkevästi Jumalan ja kärsimyksen yhtäaikainen olemassaolo. Tunnepuolella ongelmana on, -kuinka poistaa vihamielisyys Jumalaa kohtaan, – kun Hän sallii ihmisten kärsimykset.  Minusta erottelu on tärkeää, – koska vastaus pelkkään filosofiseen ongelmaan voi tuntua kylmältä sille, -joka kärsii pahuudesta tunnetasolla. Toisaalta vastaus vain tunnepuolen ongelmaan – voi olla riittämätön sille, joka käsittelee asiaa filosofisena.  Luulen, että useimmille pahuus on tunnepuolen ongelma – eikä älyllinen kysymys. On silti tärkeää käsitellä kumpaakin. Ihmiset pitävät asiaa älyllisenä ongelmana, -ja kun se on selvitetty, päästään juureen, tunnepuolen esteisiin.

ANKERBERG…Aloitetaan älyllisestä puolesta.

CRAIG:…Älyllinen ongelma käsittää kaksi näkökulmaa: – loogisen ja todennäköisyyteen perustuvan.  Loogisen näkökannan mukaan -Jumalan ja pahuuden olemassaolo on loogisesti mahdotonta. Ne ovat kuin vastustamaton voima ja liikkumaton kohde.  Jos toinen on olemassa, toinen ei voi olla. Kun pahuutta ja kärsimystä on, – siitä seuraa, ettei Jumalaa voi olla. Toisen näkökulman mukaan –  Jumalan ja pahuuden olemassaolo on loogisesti mahdollista, – mutta maailman pahuuden ja kärsimyksen takia se on hyvin epätodennäköistä.

ANKERBERG…Aloita ensimmäisestä.

CRAIG:…Pahuuden looginen ongelma on, – että Jumala ja pahuus eivät loogisesti sovi yhteen.  Rakastava ja kaikkivoipa Jumala on olemassa, mutta pahuuttakin on. Tästä seuraa, ettei rakastavaa ja kaikkivoipaa Jumalaa voi olla.  Tämä on pahuuden looginen näkökulma. Se on kuitenkin ongelmallinen, – koska ei ole pystytty osoittamaan ristiriitaa Jumalan olemassaolon ja pahuuden välillä.  Yksi ei kumoa toista. Kun ateisti väittää, että nämä asiat ovat ristiriitaisia, – hänen täytyy tarkoittaa implisiittistä eikä eksplisiittistä ristiriitaa. Hänen täytyy tehdä piilo-oletuksia, – jotka tuovat ristiriidan esiin.  Eikä yksikään ateisti tai filosofi ole pystynyt onnistuneesti määrittelemään, – millä edellytyksillä ristiriidasta tulisi eksplisiittinen, selkeästi ilmaistu.

ANKERBERG…Bill, väität, että on mahdollista todistaa, – että Jumalan ja pahan olemassaolo on loogisesti johdonmukaista. Miten?

CRAIG:…Ateistit eivät ole pystyneet todistamaan ristiriitaa, – mutta ristiriidattomuus voidaan todistaa.  Täytyy vain lisätä kolmas peruste, joka sopii yhteen sen kanssa, – että Jumala on kaikkivoipa ja rakastava, mutta pahakin on olemassa.  Tässä on sellainen: –Jumalalla on moraalisesti riittävät perusteet sallia pahuus ja kärsimys.  Niin kauan kuin tämä oletus on edes mahdollisesti totta, – se osoittaa, ettei Jumalan ja pahuuden – yhtäaikainen olemassaolo ole ristiriidassa.  Näin ateistille jää raskas taakka todistaa, – että on loogisesti mahdotonta, – että Jumalalla on moraalisesti riittävät syyt sallia pahuus ja kärsimys.  Yksikään ateisti ei ole selvinnyt tästä todistustaakasta. Siksi on mukava todeta katsojillemme, – että filosofien – ja ateistifilosofienkin – keskuudessa on laajasti tunnustettu, – että pahuuden looginen ongelma on selvitetty.  Tämä puoli ongelmaa on siirretty sivuun. Jumalan ja pahuuden olemassaolo ei ole loogisesti epäjohdonmukaista.

ANKERBERG…Kaikki perustelut voi lukea kirjastasi Reasonable Faith.  Ne ovat aivan loistavia.  Siirrytään vaikeampaan, pahuuden todennäköisyyden ongelmaan.  Miksi se on vaikeampi?

CRAIG:…Koska johtopäätös on vaatimattomampi.  Pienimuotoisempi väite on helpompi todistaa.  Tässä hyväksytään se, että on loogisesti mahdollista, – että on Jumala ja pahuutta, vaikka sitä pidetään epätodennäköisenä.  Valtavat kärsimykset maailmassa – tekevät kaikkivoivan ja rakastavan Jumalan olemassaolon epätodennäköiseksi.

ANKERBERG…Bill, tiedät kolme syytä, miksi ei ole epätodennäköistä, – että Jumala on olemassa kärsimyksistä huolimatta.

CRAIG:…Niin. Ateistit eivät yhäkään ole pystyneet todistamaan toisin.  Yksi syy siihen on, – ettei pystytä luotettavasti arvioimaan todennäköisyyttä sille, – ettei Jumalalla ole moraalisesti riittäviä syitä sallia pahuus maailmassa.  Meillä on ihmisinä rajallinen äly, – olemme rajoittuneita tilassa ja ajassa. Voi hyvin olla, että Jumalan syyt sallia maailman pahuus ja kärsimys – eivät paljastu näiden rajoitteiden vuoksi.  Jumala näkee historian alusta loppuun. Hän ohjaa asioita päämääriään kohti. Voi myös olla, – että syyt sallia pahuus ja kärsimys tässä maailmassa – eivät paljastu kuin satojen vuosien kuluttua, ehkä jopa toisessa maassa.

Mitättöminkin ihmishistorian tapahtuma – lähettää historiaan heijastusvaikutuksen, -jolla on ennakoimattomat seuraukset ajan ja paikan suhteen rajoittuneille.  Esimerkkinä tästä on nykytieteen kaaosteoria. Tiede on todistanut, että niinkin triviaali asia – kuin perhosen siiveniskut jossain Afrikan viidakossa – voi saada liikkeelle voiman, -joka lopulta aiheuttaa hurrikaanin Atlantilla.  Silti kukaan pikku perhosta tarkkaileva – ei periaatteessakaan voi ennustaa sellaista lopputulosta. Samaan tapaan syyttömän raaka murha – tai lapsen kuoleminen syöpään, – lähettää heijastusvaikutuksen. Jumalan moraalisesti riittävät syyt sallia tällainen – eivät ehkä paljastu elinaikanamme -ja voivat olla niin monimutkaisia, – ettei niitä voi koskaan ennakoida.

Kun miettii Jumalan sallimusta ihmishistoriassa -ja sitä, kuinka Hän ohjaa -vapaita ihmisiä omia päämääriään kohti, – tajuaa, kuinka toivotonta on -sanoa millään varmuudella, -että on epätodennäköistä, -että Jumalalla on moraalisesti riittävät syyt sallia pahuutta.

ANKERBERG…Toinen peruste sille, – ettei ole mahdotonta, että on sekä Jumala että pahuutta, – ovat tietyt Raamatun opit, jotka tunnustavat pahan olemassaolon.  Miten selität asian?

CRAIG:…Kristinuskoon sisältyy tiettyjä oppeja, – jotka lisäävät sen todennäköisyyttä, – että maailmassa vallitsee pahuus Jumalasta huolimatta.  Pahan ja kärsimyksen olemassaolo ei ole yllättävää kristinuskossa. Mitä oppeja tarkoitan? Sitä, että elämän tarkoitus ei ole tämän elämän onnellisuus.  Se on oppia tuntemaan Jumala. Kärsimyksen ongelma on niin vaikea, – koska ajattelemme, että jos Jumala on, – Hänen tarkoituksensa tälle elämälle on onnellisuus -ja että Jumala haluaa rakentaa kivan terraarion ihmislemmikeilleen.  Kristinuskon mukaan näin ei ole. Emme ole Jumalan lemmikkejä.

Tämän elämän tarkoitus ei ole onnellisuus, – vaan oppia tuntemaan Jumala, mistä lopulta seuraa onnellisuus.  Tässä elämässä tapahtuu paljon pahaa, – jolla ei ole mitään tekemistä onnellisuuden kanssa, – mutta se saattaa johtaa Jumalan syvempään tuntemiseen.  Saattaa olla, että Jumala käyttää pahuutta ja kärsimystä -vetääkseen ihmisiä syvempään Jumalan tuntemukseen.

ANKERBERG…Toinen syy on raamatullinen.  Ihminen kapinoi Jumalaa ja Hänen tahtoaan vastaan.

CRAIG:…Niin. Ihmiskunta kapinoi hengellisesti Jumalaa vastaan.  Se pitää pilkkanaan Jumalan moraalikäskyjä – ja on vajonnut moraalirappioon.  Ihmisten epäinhimillisyys toisiaan kohtaan – osoittaa ihmisen moraalisen rappion -ja hengellisen etääntymisen Jumalasta.  Raamatun mukaan Jumala ei pysäytä sitä. Hän antaa rappion edetä. Se vain korostaa tarvettamme – Jumalan anteeksiantoon, moraaliseen puhdistukseen ja pelastukseen.

ANKERBERG…Raamattua lukeva ei ylläty pahuudesta.

CRAIG:…Päinvastoin, kristitty ymmärtää, – että pahuus seuraa Jumalasta vieraantumisesta.

ANKERBERG…Kolmas Raamatun oppi on, – että Jumalan tuntemus vaikuttaa ikuiseen elämään.

CRAIG:…Se on tärkeää – tämä elämä ei ole ainoa.  Raamatun mukaan tämä elämä on vain ahdas eteisaula, – joka johtaa hienoon juhlatilaan Jumalan ikuisuudessa.  Ne, jotka ovat kärsineet tässä elämässä, – mutta luottaneet rohkeasti Jumalaan, – katsovat taaksepäin tähän elämään ja sanovat: –Kaikki kärsimys oli  miljoonakertaisesti sen arvoista, – että sain kokea taivaan ilon ja onnen.

Apostoli Paavali kärsi paljon.  Silti hän kirjoitti (2. Kor. 4:16-18): – Emme lannistu…Tämä hetkellinen ja vähäinen ahdinkomme – tuottaa meille määrättömän suuren, ikuisen kirkkauden.  Emmekä me kiinnitä katsettamme näkyvään – vaan näkymättömään, -sillä näkyvä kestää vain aikansa -mutta näkymätön ikuisesti.

Paavali ajattelee, – että jos tämän elämän kärsimykset punnitaan vaa’assa -ja niitä verrataan taivaan loistoon, – taivaan ihanuuden paino on niin suuri, – ettei sitä voi edes verrata kärsimysten lastiin.  Mitä pitempään vietämme ikuisuudessa Jumalan kanssa, -sitä pikkuriikkisemmiksi tämän elämän kärsimykset kutistuvat. Siksi Paavali nimitti kärsimyksiä vähäisiksi ja hetkellisiksi. Hän ei vähätellyt kärsivien tilaa, – hän kärsi itsekin.  Hän ymmärsi, että ikuisuuden mittakaavassa – tämän elämän kärsimyksiä ei voi verrata – niihin siunauksiin, joita Jumala suo lapsilleen taivaassa.

ANKERBERG…Neljäs raamatullinen peruste on, – että Jumalan hyvyys on mittaamattoman suuri.

CRAIG:…Paavali puhui tästä äskeisessä Raamatun kohdassa.  Hän sanoi, ettei tämän elämän kärsimyksiä voi verrata – taivaan siunauksiin.  Jumalan tunteminen ikuisen hyvyyden ja rakkauden lähteenä – on vailla vertaa – tämän maailman kärsimyksiä ei voi verrata siihen.  Ihminen, joka tuntee Jumalan, – voi valtavistakin kärsimyksistä huolimatta sanoa: –Jumala on minulle hyvä.  Hän voi tuntea Jumalan mittaamattoman hyvänä.

Nämä neljä kristinuskon oppia -supistavat merkittävästi sen todennäköisyyttä, – että maailman pahuus ja kärsimys voisivat kumota Jumalan olemassaolon.  Maailman pahuus ja kärsimys eivät minusta -tee kristinuskon Jumalan olemassaolosta epätodennäköistä. Päinvastoin, kristinuskon Jumalan olemassaolo tekee aika todennäköiseksi, – että tässä maailmassa  on pahuutta ja kärsimystä.

ANKERBERG…Bill, siirrytään kolmanteen perusteluun.  Jumala, joka sallii pahuuden, on todennäköisesti olemassa – monien todisteiden perusteella.

CRAIG:…Kun ateisti sanoo, että Jumalan olemassaolo on epätodennäköistä, – tulee kysyä: Suhteessa mihin se on epätodennäköistä?  Todennäköisyys määrittyy aina suhteessa taustatietoon.  Oletetaan, että Sven on nuori ruotsalainen mies – ja että nuoret ruotsalaiset miehet hiihtävät 90 % todennäköisyydellä.  Tätä taustaa vasten on hyvin todennäköistä, että Sven on hiihtäjä. Mutta jos saamme tietää, – että Svenin jalat on amputoitu -ja että 95 % kaksoisamputoiduista ei hiihdä, -tämän taustatiedon valossa onkin hyvin epätodennäköistä, – että Sven hiihtää.  Jos joku sanoo, että Jumalan olemassaolo on epätodennäköistä, tulee heti kysyä: –Suhteessa mihin?  Suhteessa kärsimyksen määrään maailmassako?  Jos verrataan vain siihen, – ei ole ihme, että pitää Jumalan olemassaoloa epätodennäköisenä.  Mutta oikeastaan se ei ole mielenkiintoista, – vaan se, onko Jumalan olemassaolo todennäköistä – suhteessa kaikkeen taustatietoon.  Väitän, että kun huomioidaan kaikki taustatieto, -Jumalan olemassaolosta tulee aika todennäköistä – pahan ja kärsimyksen olemassaolosta huolimatta.

ANKERBERG…Mitkä asiat tukevat väitettäsi?

CRAIG:…Olen keskusteluissa korostanut useita asioita Jumalan olemassaolon puolesta.  Minusta Jumala on paras selitys universumin olemassaololle – ja universumin alullepanijaksi äärellisessä menneisyydessä.  Jumala on paras selitys myös universumin hienosäätäjäksi – älyllistä, vuorovaikutteista elämää varten – sekä objektiivisten moraaliarvojen ja -vastuiden määrittäjäksi.  Lisäksi Jumalan olemassaolo selittää parhaiten – Jeesuksen elämän, kuoleman ja ylösnousemuksen. Kun ottaa huomioon kaiken taustatiedon, – Jumalan olemassaolo on hyvin todennäköistä, – vaikka sen todennäköisyyttä ajateltaisiinkin – alentavan maailman pahuus ja kärsimykset.  Pahuuteen vetoavat ajattelevat yleensä, – ettei toisessa vaakakupissa ole mitään. Minusta siinä on merkityksellisiä todisteita Jumalan olemassaolon puolesta. Niiden paino on paljon suurempi kuin kärsimyksen ja pahuuden.

ANKERBERG…Yhdessä kirjoistasi oli ällistyttävä päätelmä: – Pahuuden ongelma  todistaa Jumalan olemassaolon.

CRAIG:…Se liittyy kantaani Jumalasta moraaliarvojen perustana.  Jos Jumala ei olisi absoluuttinen hyvän ja pahan normi, – ei olisi objektiivisia moraaliarvoja, – vaan biologisen evoluution ja sosiaaliarvotusten luomia subjektiivisia arvoja.  Voisimme silloin väittää: – 1. Jos Jumalaa ei ole, ei ole objektiivisia moraaliarvoja. Monet ateistit tunnustavat tämän. 2. Pahuutta on. Tämäkin on ateistien kanta. 3. Siksi moraaliarvoja on – onhan pahoja asioita.  4. Siksi on myös Jumala. Vaikka pahuuden olemassaolo voi tunnetasolla – kyseenalaistaa Jumalan olemassaolon, -syvemmällä filosofisella tasolla – pahuus todistaa Jumalan olemassaolon. Ilman Jumalaa hyvää ja pahaa ei sellaisenaan voisi olla.

ANKERBERG…Minusta on tärkeää ymmärtää, – että kristinusko välittää tärkeän viestin pahuuden tunnepuoleen liittyen.

CRAIG:…Mainitut pahuuden ongelman perustelut – eivät varmaan tunnu lohduttavilta niistä, -jotka kärsivät henkistä tuskaa.  Sanooko kristinusko mitään pahuuden tunnepuolen ongelmasta? Aivan varmasti. Sen mukaan Jumala ei ole mikään etäinen luoja, – joka suhtautuu luomaansa kylmästi ja välinpitämättömästi.  Hän on rakastava taivaan Isä, -joka jakaa kanssamme kärsimykset ja surut. Jeesuksessa Jumala tulee osaksi ihmishistoriaa – ja samaistuu meihin sovittamalla syntimme.

Alvin Plantinga, maailman parhaita filosofeja, – on kirjoittanut: – Kristittyjen mukaan Jumala ei katsele -laiskasti ja kylmästi luotujensa kärsimystä.  Hän jakaa ne kanssamme.  Hän kokee tuskaa nähdessään Poikansa, – kolminaisuuden toisen persoonan, – kuolevan julman ja häpeällisen ristinkuoleman.  Kristus oli valmis kestämään helvetin tuskat -voittaakseen maailman synnin, kuoleman ja pahuuden -ja suodakseen meille sanoin kuvaamattoman upean elämän.  Kristus oli valmis kärsimään puolestamme -kärsimyksen, jota emme voi käsittää.

Kristus kärsi ristillä syyttömänä käsittämättömän paljon.  Hän kärsi rangaistuksen koko maailman synneistä. Kun pohditaan pahuuden henkistä ongelmaa, – on mietittävä Kristuksen ristiä -ja sitä, mitä Hän kärsi rakkaudesta jokaiseen ihmiseen.  Se voi antaa voimaa ja rohkeutta kantaa sitä ristiä, -jota Jumala on kutsunut kunkin kantamaan tässä elämässä -ennen kuin Hän kutsuu kirkkauteen.

ANKERBERG…Miten rohkaiset niitä, joilla on terveysongelmia, -jotka kokevat pahuutta tai ovat menettäneet rakkaansa?

CRAIG:…Kehottaisin miettimään Kristuksen haavoja -ja Hänen kokemansa kärsimyksen syvyyttä.  Hän kärsi tuodakseen sinut Jumalan luo. Se voi antaa sinulle rohkeutta ja voimaa kantaa oma osasi.  Monet ihailevat Joni Eareckson Tadaa. Hän halvaantui 17-vuotiaana sukeltaessaan veteen. Hän on ollut 45 v. neliraajahalvaantunut.  Hänellä oli syöpä ja kipuja. Silti hän on valoisa, kiitollinen kristitty. Hän elää tuloksellista elämää kauheasta onnettomuudestaan huolimatta.  Joni voi innoittaa löytämään kärsimykselle lunastuksellisia tarkoituksia – ja luottamaan, että Jumalan hyvyys auttaa läpi tämän elämän, – kunnes pääsee Hänen luokseen ikuisesti – ja saa yli ymmärryksen menevän hyvityksen.

ANKERBERG…Toivottavasti mieleesi on iskostunut, – että Jumala välittää sinusta ja haluaa olla enemmän mukana elämässäsi.  Pyydä Häneltä apua. Ensi viikolla kysymme: –Kuka oli Jeesus?  Sanoiko Hän sen, mitä evankeliumeissa lukee?  Tärkeää asiaa. Liity seuraamme!

*****

Lisätietoja ja katsomaan lisää TV-ohjelmia voit ladata ilmaisen APP: n John Ankerberg -näyttelystä.

Rukoilemaan hyväksymään Jeesuksen Kristuksen henkilökohtaisena Vapahtajasiasi, käy www.jawhow.org

Copyright 2015 ATRI