Ravi Zacharias vastaa skeptikoille. Osa 2. – The John Ankerberg Show

Ravi Zacharias vastaa skeptikoille. Osa 2.

KUULUTTAJA:… Tänään John Ankerberg Show’ssa – tohtori Ravi Zacharias vastaa skeptikoille.

Ravi varttui Intiassa.  Hänen esi-isänsä olivat korkeimman kastin hindupappeja.  Ravi kuuli Jeesuksen sanat, kääntyi kristityksi -ja on yksi parhaista kristinuskon puolustajista.  Hän on käynyt yli 70 maassa ja puhunut parhaissa yliopistoissa, – mm. Harvard, Princeton, Dartmouth, Johns Hopkins ja Oxford.  Hän on puhunut Etelä-Afrikan rauhansopimuksen laatijoille -sekä Leninin sota-akatemiassa ja Geopoliittisessa keskuksessa Moskovassa.

Kolmesti hänet on kutsuttu puhumaan YK:n rukousaamiaiselle New Yorkissa.  Hän on puhunut myös Kansallisilla rukousaamiaisilla – Kanadassa ja Englannissa – ja ollut puhujana CIA:ssa Washingtonissa.  Tervetuloa John Ankerberg Show’n pariin.

*****

JOHN ANKERBERG…Tervetuloa mukaan. Olen John Ankerberg. Vieraani on kristitty filosofi ja apologisti Ravi Zacharias, – joka on vieraillut maailman yliopistoissa enemmän kuin monet.

Tulevina viikkoina Ravi vastaa – kysymyksiin opiskelijoilta eri puolilta maailmaa.  Ensi viikolla Ravi vastaa Kaukoidän opiskelijoiden kysymyksiin.  Seuraavalla viikolla vuorossa on Lähi-itä.  Sitten käsittelemme kysymyksiä Euroopasta ja viimeksi Amerikasta.  Tässä ohjelmarunko.

Ravi, hienoa, että olet täällä.  Haluan palata aiheeseen, – josta puhuit Harvardin yliopistossa.  Suosituista luennoistasi koottiin kirja.  Sinua pyydettiin vastaamaan kysymykseen: –Voiko ilman Jumalaa elää?  Jos katsojilta kysyttäisiin, – torjuuko kulttuurimme Jumalan – tai olemmeko jättäneet Hänet huomiotta, – luulenpa, että vastaus olisi “kyllä”.  Yliopisto-opiskelijatkin sanovat:  Voin elää ilman Jumalaa.  Kuunnelkaa tarkasti, mitä Ravilla on sanottavaa.  Ravi, hienoa että olet täällä.  Aloitetaan.

RAVI ZACHARIAS:…Kysymys palautuu vuosisatojen taakse. Ihan Mooseksen kirjan alkuun ja siihen, – mitä hyvän ja pahan tiedon puusta – sanoi Jumala ja mitä sanoi kiusaaja? Jumala sanoi, että puusta syöminen tarkoittaa kuolemaa.  Kiusaaja taas totesi, että silloin ihmisestä tulee Jumala.  Kaksi täysin vastakkaista näkemystä.  Ja kyse oli siitä, kuka saa olla Jumala.  Oletko jumala vai annatko Jumalan olla Jumala?  Kysymys on siis esitetty jo luomisen alkuvaiheissa.

Nyt yritämme elää ilman Jumalaa.  Yhtäkkiä olemme tajunneet, ettei enää ole mitään raja-aitoja.  Ei ole kiintopistettä määritelmille.  Tätä tapahtuu maailmanlaajuisesti.  Maailma on kaaoksessa.  Kysymys:  Voiko ilman Jumalaa elää? – vainoaa meitä  – pidimmepä siitä tai emme -hallinnossa, perheissä, akateemisissa piireissä -ja omassa elämässämme.

G.K. Chesterton sanoi: Ennen kuin siirrät aidan, – pidä riittävä tauko ja mieti, miksi aita alunperin oli pystytetty.  Moraalista on käyty taistelua aikojen alusta.  Sitä kamppailua jokainen käy joka päivä valinnoissaan.

Jumala on ilmaissut itsensä Raamatussa – Uudessa ja Vanhassa testamentissa.  Hän on sanonut, että laki on omaksi hyödyksemme.  Siksi Daavid sanoo: Minä iloitsen sinun laistasi.  Haluan havainnollistaa tätä niille, jotka kääntävät selkänsä laille.  Vanhan rabbinistisen sanonnan mukaan: –Jumala on kuin valo; – siunaus, menestyminen ja vauraus ovat kuin varjo.  Jos kävelee valoa kohti, varjo seuraa perässä.  Jos kääntää selkänsä valolle, ei koskaan pysty saamaan varjoaan kiinni.

Siksi minusta on erittäin tärkeää, – että sinä katsoja perustat jokaisen päätöksesi, – ihan jokaisen, -sitoutumiseesi Jumalaan tai siihen, ettet ole sitoutunut Häneen.  Moraalivalinnat, perheeseen liittyvät ratkaisut, – rahankäyttö, liiketoiminnan ratkaisut, – voidaanko sanaasi luottaa vai ei.  Kaikki nämä asiat perustuvat Jumala-uskoon tai sen puutteeseen. The Great Books of the Western World -kirjasarjassa – pisin essee on Jumalasta.  Kun Larry King kysyi Mortimer Adlerilta syytä, – Adler vastasi: Larry, siksi että tämä asia – on elämässäsi tärkeämpi kuin voit kuvitella.  Tähän kysymykseen on minusta vastattava.

ANKERBERG…Sanoit, että on neljä asiaa, joista jää paitsi, – jos uskoo voivansa elää ilman Jumalaa.  Mikä on ensimmäinen asia?

ZACHARIAS:…Kiintopisteen puute moraalisessa päätöksenteossa.  Ei ole todellista referenttiä kuten filosofit sanovat.  Ei ole objektiivista totuutta eikä absoluuttia.  Havainnollistan vähän.  Tulen Intiasta, jossa liikenne on laulujen aihe.  Sanotaan, että jos asuu Bombayssa, täytyy osata väistää ja puikkelehtia.  Mitä punainen valo tarkoittaa?  Pitää pysähtyä.  Jotkut tosin eivät pysähdy, koska luulevat, että on joulu.  Oikeasti pitäisi pysähtyä.

Kun on pysähtynyt punaisiin ja on omissa ajatuksissaan, – voi miettiä, liikkuuko vierikaistan auto vai oma auto.  Vaistomaisesti painaa jarrua, koska valo on punainen eikä pääse eteenpäin.  Kun jalka on jarrulla eikä tiedä, kumpi auto liikkuu, – mitä tekee seuraavaksi?  Silloin katsoo vaikka puuhun tai rakennukseen, jotka eivät liiku – ja tekee päätelmänsä sen pohjalta.  Ne ovat absoluutin osoittajia.  Ne eivät liiku.

Toinen havainnollistus.  Englantilaisen kelloliikkeen eteen pysähtyy joka päivä mies.  Mies tarkistaa kellonaikansa.  Kerran kelloseppä kysyy:  Miksi teet tuon joka päivä?  Mies sanoo: Vastaan läheisen tehtaan työajasta.  Soitan kelloa aina päivän päätteeksi kello 16.  Oma kelloni ei toimi tarkasti.  Siksi tarkistan sen.  Kelloseppä vastaa: – Hassua, omakaan kelloni ei toimi kovin tarkasti.  Tarkistan sen aina tehtaan kellosta, joka kuuluu klo 16.00.

Mitä tapahtuu, kun kaksi väärässä olevaa kelloa synkronoidaan keskenään?  Kummatkin ovat koko ajan entistä enemmän väärässä.  Kun kiinteä perusta puuttuu – ja synkronointi tehdään väärään kiintopisteeseen, -tuloksena on kulttuuri, joka on kaaoksessa.  Ei ole absoluuttia eikä kiintopistettä.  Tarkoitan moraalista viitekehystä.

En koskaan unohda yhtä lausetta Auschwitzissa.  Kuljin huoneesta toiseen – ja kaasukammioiden ulkopuolella oli Hitlerin sanat: –Haluan kasvattaa nuoren sukupolven vailla omatuntoa, – ylimielisiksi, armottomiksi ja julmiksi.  Minusta tämä on relativismin loogista seurausta.  Niiden, jotka toitottavat torvea relativismin puolesta, on tajuttava, – että se johtaa liukkaalle luiskalle, johon astuessa totuus jää taakse.

ANKERBERG…Mikä on toinen asia, joka menetetään, jos Jumalan olemassaolo torjutaan – tai jos eletään kuin Jumalaa ei ole?

ZACHARIAS:…Elämällä ei ole tarkoitusta.  Se on kaikkein selvin seuraus, kun elämässä ei ole Jumalaa.  Maanmieheni Intiassa ja erityisesti nuoret ihmiset – ymmärtävät tämän hyvin.  Etsimme elämän tarkoitusta.  Suosittujen intialaisten elokuvien lauluissa kysytään elämän tarkoitusta.  En ole Jumala, en paholainen, olen ihminen – mutta mitä se tarkoittaa?

Johdonmukaisten vastausten saaminen – elämän ja olemassaolon kysymyksiin – antaa sielulleni tarkoituksen.  Kreikkalaiset puhuvat harmoniasta.  Me puhumme kulttuurikoherenssista.  Tai käytämme sosiologian termejä kuten yhteinen merkitys.  Kaikki nämä liittyvät yhteen ajatukseen, – oman elämän tarkoituksen löytämiseen.  On ironista, että myös menestyneimmät ja rikkaimmat – etsivät vastauksia.  Lee Iacocca, autoteollisuudessa menestynyt suurliikemies, on sanonut: –Elän elämäni ehtoovuosia – miettien yhä, mitä elämä on.  Olen tajunnut, että omaisuus ja maine kuuluvat linnuille.  Jack Higgins: Huipulle päästyään ymmärtää, ettei siellä ole mitään.  Boris Becker, huipputason tennispelaaja: –Palkinnoistani huolimatta kamppailen eniten itsemurhan kanssa.

Yksinäisin hetki elämässä on, kun on saavuttanut sen, – minkä uskoi olevan unelmien täyttymys, mutta näin ei ollut.  17-vuotiaana tärkein asia minulle – eivät olleet teoreettiset moraalikysymykset, – vaan oman elämän tarkoitus.  Miksi olen täällä?  Mitä olen saanut aikaan?  Onko elämää kuoleman jälkeen?  Elämän tarkoitus on tärkeä kysymys, – johon Jeesus Kristus vastaa ja kutsuu suhteeseen kanssaan.  Siitä suhteesta käsin määräytyvät muut suhteeni.

ANKERBERG…Se oli huippujuttu, kun puhuit Manilassa Filippiineillä.  Nuori mies nousi seisomaan, kun pidit luentoa elämän tarkoituksesta.  Kerro, mitä tapahtui.

ZACHARIAS:…Lopetin juuri puhumisen, kun mies pomppasi pystyyn.  Yleensä kehotan kysymään yhden lyhyen kysymyksen.  Mies pomppasi pystyyn ja huusi:  Elämällä ei ole merkitystä!  Vastasin: Ei se niin ole.  Hän intti vastaan ja minä pysyin kannassani.  Hän toisti:  Elämällä ei ole merkitystä!  Mikä olet sanomaan, ettei niin ole?  Vastasin: Ok, käydään tämä väittely. Oletan, että oletat sanoillasi olevan merkitystä. Olenko oikeassa?  Hän ei vastannut.  Jos sanoillasi oli merkitystä, kaikki ei ole merkityksetöntä.  Jos kaikki on merkityksetöntä, sanasikin ovat sitä – etkä oikeastaan sanonut mitään.  Mies tuijotti minua kuin olisin puukottanut häntä rintaan.

Kun olin lopettanut ja menossa ulos, – näin miehen takana ravaamassa edestakaisin toistaen: –Jos sanomani oli merkityksellistä, kaikki ei ole merkityksetöntä.  Halasin häntä ja sanoin: Tiedän, mitä käyt läpi.  Olen puhumassa kirkossa illalla.  Tule sinne, niin jutellaan.  Hän tuli sinne – ja kun kysyttiin, kuka haluaa Jeesuksen Vapahtajakseen, – hän astui ensimmäisenä esiin, -polvistui alttarille ja antoi elämänsä Jeesukselle.  Tätä Jeesus tarkoitti sanoessaan: –Olen tullut, että heillä olisi elämä ja yltäkylläisyys.  Hän haluaa antaa luoduilleen  heidän perintöosansa rikkauden.

ANKERBERG…Jumala antaa moraaliperustan ja tarkoituksen elämälle.  Heti katkon jälkeen pyydän Ravia kertomaan siitä, – että ilman Jumalaa ei ole toivoa – eikä mahdollisuutta selviytyä.  Pysykää kanavalla, palaamme hetken kuluttua.

*****

ANKERBERG…Jatkamme keskustelua Ravi Zachariaksen kanssa.  Hän on kertonut kristinuskosta opiskelijoille enemmän kuin monet.  Hän on vieraillut yli 70 maassa ja käy vähintään 12 maassa vuosittain.  Hän tekee viisi maailmanympärysmatkaa vuosittain.  Hän puhuu hyvin intensiivisissä tilanteissa aikamme älymystölle.  Puhumme siitä, voiko elää ilman Jumalaa.  Jos valitsee elää ikään kuin Jumalaa ei olisi, siitä on seurauksia.  Tiivistäisitkö aiemman keskustelun ja jatketaan siitä.

ZACHARIAS:…Aikamme hallitseva kysymys, – jolle muut asiat ovat alisteisia, – on: Voiko elää ilman Jumalaa?  Olen pitänyt aiheesta pari luentoa, kysymys-vastaus -session sekä paneelin.  Mielenkiintoisesta materiaalista tehtiin kirja Can man live without God.

Minulla oli neljä näkökohtaa ja niitä olisi paljon enemmänkin.  Käsitellään nyt vain neljää, elämää määrittelevää asiaa.  1. Moraalisen kiintopisteen puute.  Omaa elämää johdetaan – omantunnon tai intuition mukaan.  Ongelmana on se, että maailmassa on niin monia kulttuureja, – erilaisia uskontoja, – erilaista opetusta, – että joutuu törmäyskurssille.  Se, mikä on hyvää yhdelle, voi olla kirous toiselle tai päinvastoin.  Tarvitsemme moraalisen kiintopisteen, joka on objektiivisesti totta kaikille.

Onko objektiivisesti oikein sanoa: – Minulla ei ole oikeutta katkaista miekalla toisen kaula.  Vai onko oikein tehdä niin vedoten omiin moraaliperustaansa? Onko oikein esittää kaikki TV:ssä ja iloita siitä voitonriemuisesti?  Onko se moraalisesti oikein vai väärin?  Mitä intuitio sanoo?  On mahdollista, että joku sanoo:  Se on ok, jos kyse on kostosta.  Joku toinen sanoo:  Ei, se on hirvittävä teko.  Mihin viitekehykseen voimme vedota?

Onko moraalisesti kauheaa – kiduttaa vauvaa saadakseen itselleen nautintoa?  Jos näin on, mistä saamme tuon objektiivisen moraaliarvon?  Tarvitaan objektiivinen standardi, johon voidaan viitata.  Tieteellisesti minulla ja sinulla ei voi olla erilaisia painovoimalakeja – eikä myöskään omia termodynamiikan lakeja.  On olemassa tietyt lait ja periaatteet.  Näin on moraaliuniversumissa, jollainen maailma on.  Tarvitaan objektiivisuutta.

Elämän tarkoitus Tämä on subjektiivisempi asia, – muttei niin suuressa määrin kuin luulisi. Kerron miksi. Eräs ateistisen, uskontoa vastustavan yhteisön perustaja kuoli hiljattain.  Se tapahtui muutama päivä ennen tätä haastattelua.  Tämä nainen oli ateisti, joka noudatti Bertrand Russelin ajatuksia.  Niiden mukaan naisen ruumis alkaa maassa mädäntyä.

Naisen tytär totesi: – Koska kuolema on päätepiste ja ruumis alkaa mädäntyä, – elämä on kallisarvoista. Mielenkiintoinen toteamus.  Oikeastaan tyttö tarkoitti, että hänen elämänsä oli kallisarvoinen, – koska äiti keräsi miljoonia dollareita tuhotakseen ihmiselämiä kohdussa.  Jos oikeasti ajattelee, että elämä on kallisarvoista, – miksi keräisi miljoonia tuhotakseen… Nämä ovat tietysti kipeitä, mutta aiheellisia kysymyksiä, -jos ihminen sanoo elämää kallisarvoiseksi.

Itse uskon, että kaikkien elämä on kallisarvoista.  Jokaisen elämä itsessään on arvokasta.  Elämän arvo ei ole hallituksen, valtion tai kulttuurin määräämä.  Voimme puhua itsessään arvokkaasta elämästä vain Jumalan luomina.  Hän on itse kaiken arvon ilmentymä.  Elämällä on merkitys ja tarkoitus vain, – jos elämä koetaan itsessään arvokkaaksi.

Mainitut kaksi kohtaa ovat ei-teistille, ateistille ja anti-teistille – kysymyksiä vailla vastausta.  He toki yrittävät vastata niihin tyyliin elä ja anna elää.  Suvaitsevaisuuden vaikutukset näkyvät.  Oikeasti se tarkoittaa, että A:n näkemykset ovat arvokkaita, B:n turhia.  Oikea suvaitsevaisuus ja hyväksyntä – tarkoittaa toisen näkemysten kunnioittamista, – koska elämällä on tarkoitus.

Uskon Jeesukseen Kristukseen.  Hän on Vapahtajani, joka antoi elämänsä puolestani.  Hän tarjosi rakkauttaan ja anteeksiantoaan minulle, – joka en edes etsinyt Häntä. Hän tutki minua “kuin taivaan vainukoira”.  Yritin riistää henkeni ja sairaalassa maatessani – sain tietää, että elämälläni oli tarkoitus.  Ei siksi, että olin hyvä tai huono oppilas, – vaan siksi, että olin “imago Dei”, luotu Jumalan kuvaksi.  Moraaliperustani ja todellinen arvoni on peräisin Luojaltani.  Pelkästään se antaa elämälleni – tarkoituksen ja halun toteuttaa Luojani suunnitelmaa.

ANKERBERG…Ilman Jeesusta meillä ei ole toivoa yli haudan.  Selittäisitkö tätä.

ZACHARIAS:…Se on totisinta totta.  Olen ollut monissa hautajaisissa – Thaimaassa, Intiassa, Etelä-Amerikassa, Lähi-idässä jne. Mitä tapahtuu, kun ihminen kuolee?  Jossain rituaalina on, että pitää haudata ennen auringonlaskua.  Jossain istutaan ruumiin ympärillä hiljaa.  On kiinnostavaa, että Oscar Wilden, tyypillisen hedonistin, hautajaisissa, – jotka pidettiin samassa kirkossa Pariisissa kuin Pascalin hautajaiset, – ei ollut ollenkaan musiikkia.  Nautintoja rakastaneen ihmisen hautajaisissa ei ollut musiikkia.  Hautakivessä oli jae Jobin kirjasta.

Kaikki janoavat toivoa.  Nyt katsojan on tärkeää ymmärtää, – että vaikkeivät haudan toispuoliset asiat kiinnostaisikaan, – niin jos ei ole elämää kuoleman jälkeen, missä on oikeudenmukaisuus?  Miten käy sille, joka on syyllistynyt hirmutekoihin – ja ampuu itsensä?  Onko kaikki ohi noin vaan?  Eikö sen jälkeen mitenkään tasoiteta puntteja?  Toivo ei ole elämässäni vain tarve – elää kuoleman jälkeen tai halu nähdä rakkaani jälleen, -vaan liittyy kysymykseen oikeudenmukaisuudesta.

Evankeliumin ihanin asia on, että Jeesuksessa Kristuksessa – on ylösnousemus kuolleista.  Tuomaan elämä muuttui.  Hän näki ylösnousseen Herran, – Ho Kyrios mou, ho Theos mou, Herrani ja Jumalani.  Saulus Tarsolaisesta tuli Paavali, joka kirjoitti kolmanneksen Ut:stä.  Sitten oli vielä Jaakob.  Toivo elämästä kuoleman jälkeen määrittelee kaiken uusiksi.

Billy Graham jutteli kerran Konrad Adenauerille.  Adenauer katsoi ikkunasta, – katsahti Grahamiin ja kysyi: – Uskotteko todella, että Jeesus Kristus nousi kuolleista?  Graham vastasi: Jos en uskoisi, en voisi saarnata evankeliumia.  Tuli hiljaista ja sitten Adenauer sanoi: – En tiedä muuta toivoa ihmiskunnalle kuin Jeesuksen ylösnousemus.

Katsojille haluan sanoa, – että Jeesuksen ylösnousemus on käänteentekevä asia kaikessa.  Haluan korostaa, – että jos Jeesus olisi huijari, – Hän olisi sanonut, että nousee hengellisesti kuolleista.  Sitä ei voi osoittaa vääräksi, vaikka ruumis on löydetty.  Mutta Jeesus sanoi, että nousee kuolleista ruumiillisesti.  Ruumiin ylösnousemus oli konkreettinen todiste – Jeesuksen totuudellisuudesta ja rehellisyydestä.

Kun kuolen, tulen olemaan Hänen luonaan kuten myös rakkaani, – jotka ovat olleet Jeesuksen omia.  Ota Hänet vastaan.  Hän antaa toivon tähän päivään ja tulevaan.  Hän antaa elämälle tarkoituksen ja moraalisen perustan. Moraali ei loppujen lopuksi ole ongelma.  Jeesus ei tullut  tekemään pahoista hyviä, – vaan antamaan kuolleille elämän.  Olemme Jumalalle kuolleita.  Hän tekee meistä eläviä itselleen.  Jeesuksessa on toivo.

ANKERBERG…Hieno sanoma.  Kuulemme lisää tulevina viikkoina.  Ensi viikolla meillä on mielenkiintoinen aihe.  Maailmassa on  paljon älykkäitä opiskelijoita, -jotka etsivät vastauksia. Palaamme Ravin kotimaahan ja muihin Kaukoidän maihin.  Vastaamme yliopisto-opiskelijoiden Raville osoittamiin – kysymyksiin Jumalasta.  Pyydän Ravia vastaamaan tiukimpiin kysymyksiin ensi viikolla.  Luvassa on mielenkiintoinen ohjelma.  Pyydä ystävääsikin katsomaan sitä.  Tavataan ensi viikolla.

 

 

*****

Lisätietoja ja katsomaan lisää TV-ohjelmia voit ladata ilmaisen APP: n John Ankerberg -näyttelystä.

Rukoilemaan hyväksymään Jeesuksen Kristuksen henkilökohtaisena Vapahtajasiasi, käy www.jawhow.org

Copyright 2015 ATRI

Jeesus-elokuva

Kuinka tulla uskoon?

Ääniraamattu